Aseteollisuuden paineet tuottaa tuloksia ovat voineet lisätä onnettomuusriskiä, arvioivat Venäjän-tuntijat – Venäjän räjähdysonnettomuus rekisteröitiin mittauslaitteilla myös Suomessa

HELSINKI

Venäjän asevoimilla ja sotavälineteollisuudella ei ole ollut hyvä kesä. Heinäkuussa tulipalo salaisessa ydinsukellusveneessä surmasi 14 laivaston upseeria, ja tässä kuussa suuri asevarikko räjähteli näyttävästi Krasnojarskin alueella.

Viime torstaina oli vuorossa räjähdys ja viisi kuollutta Njonoksan tukikohdassa lähellä Arkangelia. Jostain ydinvoimaan, ohjusteknologiaan, radioaktiivisuuteen ja uusiin aseisiin liittyvästä oli mitä ilmeisimmin kyse, mutta niukka tiedotus on jättänyt paljon tilaa spekulaatioille.

Lännessä on arveltu, että kyse oli ydinkäyttöisten Burevestnik-risteilyohjuksen tai ehkä Poseidon-torpedon pieleen menneestä testistä. Kenties, mutta varmasti ei voida tietää, sanovat sotilasprofessori Petteri Lalu Maanpuolustuskorkeakoulusta ja tutkimusjohtaja Fredrik Westerlund Ruotsin puolustusvoimien FOI-tutkimuslaitoksesta

–  Rosatomin mukana olo ja heidän ilmoituksensa vahvistavat, että ydinenergian koeluontoisesta käytöstä uuden ohjusteknologian kehittämisessä on ollut kysymys, Lalu tiivistää.

Ydinvoimayhtiön johtaja Aleksei Likhatshev on vahvistanut viiden surmansa saaneen työskennelleen ”uusien aseiden” kehitystyössä.

Njonoksan räjähdysonnettomuus rekisteröitiin mittalaitteilla myös Suomessa. Helsingin yliopiston Seismologian instituutti kertoi asiasta Twitterissä jo viime perjantaina.

Seismologian Instituutista kerrottiin STT:lle tiistaina, että havainnon voimakkuus oli ollut 2,8. Kyseessä on siten voimakkaampi räjähdys kuin esimerkiksi tavanomaiset isot kaivosräjäytykset, kertoo Tuija Luhta Seismologian Instituutista.

Tapahtuman aika ja paikka täsmäävät uutistietoihin Venäjän räjähdysonnettomuudesta.

Putin aseshow ehkä viesti USA:lle

Burevestnik ja Poseidon ovat asejärjestelmiä, joita presidentti Vladimir Putin näyttävästi esitteli puheessaan parlamentille viime vuoden keväällä. Videoilla tehostetusta puheesta syntyi mielikuva, että aseiden kehittämisessä olisi edetty pitkälle.

Westerlundin mukaan todellisuus ei näytä vastaavan puheita. Hänen mukaansa Putinin esiintymisen tärkeä tavoite oli parantaa neuvotteluasemia Yhdysvaltain kanssa.

–  Putinin mainostamat aseet olivat sellaisia, joihin Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmä ei purisi, ja siksi ne esiteltiin, Westerlund sanoo.

Yhdysvaltain uhkan korostaminen ja oman asearsenaalin kehuminen on asiantuntijoiden mukaan voinut lisätä aseteollisuuden kokemaa poliittista painetta tuottaa tuloksia.

–  On perusteltua kysyä, johtaako se tarpeettomien riskien ottamiseen. Onnettomuudet luonnollisesti hidastavat kehitystä ja saattavat pakottaa jopa projekteista luopumiseen, Lalu toteaa.

Trumpkin tviittaili: "Meillä parempaa teknologiaa"

Osassa Njonoksan onnettomuuden jälkiarvioita on myös epäilty, onko ydinreaktoria voimanlähteenään käyttävä risteilyohjus teknologisesti realistinen hanke.

Presidentti Donald Trump tosin puuttui asiaan viime yönä Suomen aikaa ja mainitsi tviitissään venäläisohjuksesta lännessä käytetyn Skyfall-nimen. Trumpin mukaan Yhdysvalloilla on käytössään samanlaista, mutta edistyneempää teknologiaa.

Trumpin kommentti on kiinnostava, koska amerikkalaisten on kerrottu haudanneen vastaavan kehityshankkeen jo vuosikymmeniä sitten sekä epärealistisena että vaarallisena. Eri arvioiden mukaan risteilyohjukseen voimanlähteeksi sijoitettavan ydinreaktorin pitäisi muun muassa olla niin kevyt ja pieni, että se olisi suojaamaton ja levittäisi säteilyä ympäristöönsä.

Lisäksi riittävä työntövoima ohjuksen saamiseksi ilmaan edellyttäisi myös perinteisemmän rakettimoottorin mahduttamista samaan kokonaisuuteen reaktorin kanssa.

"Toimiiko viranomaisyhteistyö kunnolla?"

Venäjällä ei ole Westerlundin mukaan ollut tapana tiedottaa takaiskuista aseohjelmissa. Salamyhkäisyyden voi odottaa jatkuvan myös Arkangelin onnettomuuden suhteen, vaikka lisätieto olisi tervetullutta niin omille kansalaisille kuin naapurimaille.

Njonoksa sijaitsee vajaan 500 kilometrin päässä Suomesta, eikä onnettomuus ole vaikuttanut säteilytasoihin täällä. Kansainvälisten sopimusten velvoite onnettomuuksista ilmoittamisesta ei koske ydinenergian sotilaskäyttöä.

Suomen Säteilyturvakeskus on silti pyytänyt tapahtuneesta lisätietoa, mutta ei ole saanut vastausta. Tiedotusvastuu sotilastukikohdassa sattuneesta tapahtumasta ei kuulu Venäjällä ydin- ja säteilyturvaviranomaiselle vaan puolustusministeriölle, kertoo johtaja Pia Vesterbacka STUKista.

Lalun mielestä on kuitenkin ongelmallista, jos suomalaiselle vastuuviranomaiselle ei vastata.

–  Tämä herättää epäilyksen siitä, onko Suomen ja Venäjän viranomaisyhteistyö ydinturvallisuudessa sillä tasolla kuin ainakin terve maalaisjärki edellyttäisi. Jos näin ei ole, pitäisikö asiaa käsitellä poliittisella tasolla, Lalu kysyy.

Rosatom on mukana myös Suomessa Fennovoiman Pyhäjoelle suunnittelemassa ydinvoimalassa. Voimalaitoksen laitostoimittaja on Rosatom-konserniin kuuluva RAOS Project.

.

Lisää muualla

Kommentoi




Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat