Ulkoministeri Haavisto: Hormuzinsalmessa käytetään merirosvoutta vallankäytön välineenä

HELSINKI

Vastikään Arabiemiraateista palanneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Hormuzinsalmen tapahtumat ovat merirosvoutta.

–  Onhan tämä ihan poikkeuksellista, että Hormuzinsalmessa käytetään nyt merirosvoutta yhtenä vallankäytön välineenä ja kyllähän se on kansainvälisesti mitä tuomittavinta, Haavisto kertoo STT:lle.

Pelot Persianlahden tilanteen kiristymisestä entisestään yltyivät myöhään perjantaina, kun Iranin vallankumouskaarti kertoi ottaneensa haltuun Britannian lipun alla purjehtivan tankkerin Hormuzinsalmessa.

Iranin Hormozganin maakunnan satama- ja merenkulkuviranomaisen Allahmorad Afifipourin mukaan tankkeri otettiin kiinni, koska se törmäsi kalastusalukseen ja jätti hätäkutsun huomiotta.

Ruotsalaisvarustamo Stena Bulkin Stena Impero -alus on nyt ankkuroituna iranilaisen Bandar Abbasin satamakaupungin ulkopuolella.

Ulkoministeri Haavisto kertoo seuranneensa Britannian ulkoministeri Jeremy Huntin kommentteja, jotka lähtevät siitä, että tilanne ratkaistaan rauhanomaisin ja diplomaattisin keinoin.

Haavisto muistuttaa, että kysymyksessä on myös Stena Impero -aluksen henkilöstön turvallisuus.

–  Tässä on tietysti avainroolissa britit, brittien ulkoministeriö ja ulkoministeri Huntin rooli. Katsotaan ovatko he saaneet Iraniin suoraa yhteyttä ja pystytäänkö tämä tilanne ratkaisemaan neuvottelemalla, Haavisto toteaa.

Merenkulun kustannusten nousu koskee Suomeakin

Vaikeaksi tilanteen käsittelyn tekee Haaviston mukaan se, ettei Iranin puolelta ole juuri heidän omia kommenttejaan nähty, vain vahvistuksia tapahtuneelle.

–  Tässähän ei ole mitään järkevää selitystä. Tämä on tietysti huomion herättämistä ja jollain tavalla politiikkaa, jossa pyritään lisäämään uusi ongelma edellisten päälle, Haavisto kertoo.

–  Kyllähän näiden tarkoitus on selvästi haitata merenkulkua Iranin lähivesillä ja tehdä merenkulku turvattomaksi.

Haaviston mukaan Hormuzinsalmen tapahtumilla on ilman muuta vaikutuksia myös Suomelle.

–  Tällä on tietysti taloudellisia vaikutuksia Suomelle, jos tällainen keskeinen kauppareitti maailmassa on uhattuna. Se lisää merenkulun kustannuksia, se lisää vakuutusmaksujen määrää, se lisää tarvetta etsiä vaihtoehtoisia reittejä ja nostaa maailmankaupassa kuljetuskustannuksia, Haavisto kertoo.

Haaviston mukaan Suomen kaltaisten maiden, jotka elävät avoimesta maailmankaupasta, intresseissä on merenkulun puolustaminen kaikkialla sekä merirosvouden tai alusten kimppuun käymisen tuomitseminen.

–  Tietysti, jos tulisi tällä alueella aseellinen konflikti niin voin vain kuvitella, millaisia humanitaarisia ja pakolaisvaikutuksia tällaisella konfliktilla voisi olla. Se on tietysti kaikkein kauhein vaihtoehto, mitä siellä voi ajatella.

Arabimaissa koetaan välitöntä uhkaa

Haavisto kertoo, että Iran on vastuussa kaikista joukoista, jotka toimivat sen maaperältä käsin. Tästä syystä valtio on tässä tilanteessa avainasemassa ja sen kanssa pyritään myös selvittämään se, etteivät iskut aluksia vastaan jatku.

–  Jos tällaiset jatkuvat, niin tietysti kriisin kärjistyminen on mahdollista ja muilla mailla tulee tarve vähintään suojata omaa merenkulkuaan alueella. Tilanteessa on kaikki kärjistymisen ongelmat, Haavisto toteaa.

Haavisto kertoo palanneensa Arabiemiraateista eilen. Samalla matkalla hän vieraili myös Saudi-Arabiassa.

–  Kyllä tämä Iranin kysymys oli tällä hetkellä se turvallisuuteen liittyvä ykkösasia ja siellä koetaan välitöntä uhkaa näiden tapausten vuoksi.

–  Tämä vaikuttaa tietysti heidän talouteensa ja tuolla alueella tapahtuvaan kaupankäyntiin. Arabiemiraateissa tuli myös esiin heidän huolensa siitä, että jos eskalaatio tapahtuu, heidän turisminsa kärsii siitä, että alue näyttäytyy levottomana, Haavisto kertoo.

Molemmissa maissa oli myös käyty keskustelua varustelumenoista ja pahimpaan skenaarioon suojautumisesta.

Alueen maat, kuten Oman, Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia ovat Haaviston mukaan niin etulinjassa, että niiden turvallisuus ja talous ovat vaakalaudalla, jos tilanne alueella kiristyy.

"Neuvottelupöytä on ainoa ratkaisu"

Haavisto kertoo, että Yhdysvaltojen irtautuminen vuoden 2015 ydinsopimuksesta ei mitenkään ollut Euroopan toivoma asia.

–  Ymmärrän, että Iranissa koetaan sitä kohtaan kritiikkiä ja katkeruuttakin. Eurooppahan on pyrkinyt varmistamaan erilaisin menetelmin, että kauppa Iranin kanssa voisi jatkua, Haavisto sanoo.

Haavisto myöntää, että sekä Yhdysvaltojen irtoaminen sopimuksesta että sen tekemät kauppapoliittiset toimet vaikuttavat vahvasti Iranin talouteen.

–  En itse näe mitään muuta ratkaisua kuin neuvottelupöydän näille asioille. En usko, että tämä voisi sotilaallisen kriisin kautta ratketa, Haavisto kommentoi tilannetta.

Haavisto kertoo tavanneensa perjantaina Arabiemiraattien johtoa ja ulkoministerin, jotka olivat huolissaan siitä, onko kansainvälinen yhteisö johdonmukainen suhteessaan Iraniin.

–  Heidän toivomuksensa oli, että kansainväliset toimijat, mukaan lukien Eurooppa ja Yhdysvallat olisivat mahdollisimman johdonmukaisia Iran-politiikassaan ja vältyttäisiin yllätyksiltä.

Haaviston mukaan Euroopan unionissa toivotaankin, että saataisiin löydettyä yhteinen politiikka.

–  Jos ajattelee diplomaattista tietä ulos, niin silloin pitäisi löytää myös yhteinen sävel siihen, miten tähän ydinasesopimukseen suhtaudutaan ja sitten sen päälle tietysti vielä monta muuta asiaa, Haavisto kertoo.

–  Se ei ole ollenkaan loppu tälle Iran-yhteistyölle.

Kommentoi




Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat