Tutkija: Bolivia vaarassa lähteä Brasilian äärioikeistolaisen presidentin virtaan

HELSINKI

Bolivialla on riski lähteä Brasilian suuntaan, arvioi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen yliopiston lehtori Eija Ranta STT:lle.

Paikallisen kansannousun liepeillä on noussut hänen mukaansa myös hyvin rasistisia ja fasistisiakin suuntauksia. Erostaan sunnuntaina ilmoittaneen presidentin Evo Moralesin kannattajia vastaan on hyökätty myös rasistisin motiivein.

–  Näissä suuntauksissa on oikeastaan aina vastustettu Moralesin hallintoa sillä perusteella, että alkuperäiskansaan kuuluva ei voi johtaa maata.

Morelesin hallinnon vastustajilla on myös varsin paljon taloudellista valtaa. Mikäli näiden asema on vahva vallanvaihdoksen jälkeen, voi Bolivia mennä Rannan mukaan Brasilian presidentin Jair Bolsonaron tielle.

Bolsonaron retoriikka on hyvin paljon valkoisen eliitin etuoikeuksia puolustava, Ranta kertoo. Valtaosa Moralesin eroa vaatineista mielenosoittajista kuuluu yliopisto- ja nuorisoliikkeisiin. Joukossa on paljon vasemmistolaisia. Yksi osa Bolivian mellakoijista on kuitenkin Bolsonaron tyyppistä porukkaa.

–  Nähtäväksi jää, mitä tästä seuraa ja minkälaiset poliittiset tahot tavallaan ottavat tilanteen nyt haltuunsa, Ranta sanoo.

Morales oli rakentanut tien tulevalle yksinvallalleen

Ranta kertoo olevansa yllättynyt Moralesin eroilmoituksesta.

–  Siellä tapahtuu nyt todella paljon asioita, todella nopeaan tahtiin, Ranta kertoo.

Levottomuudet Boliviassa alkoivat sen jälkeen, kun lokakuussa pidettyjen vaalien ääntenlaskennassa Moralesin kannatus kohosi epäilyttävästi kesken kaiken. Lauantaina Amerikan maiden järjestö OAS kertoi, että selkeä vaalivilppi on tapahtunut. Tämän jälkeen monelta eri taholta alettiin vaatia Moralesin eroa.

Kun Morales vaati loppuvaiheessa, että mielenosoituksia hiljennetään, ilmoittivat poliisi ja armeija, etteivät he tule nousemaan mielenosoittajia vastaan. Sen sijaan he suosittelivat, että Morales irtisanoutuisi rauhan palauttamiseksi ja Morales otti neuvosta vaarin.

Morales oli asettunut presidentin vaaleissa ehdolle jo neljättä kertaa, mikä oli jo lähtökohtaisesti perustuslain vastaista.

Rannan mukaan tilannetta ei voi katsoa mustavalkoisesti oikeisto–vasemmisto-vallankaappausasetelmana. Moralesin oma retoriikka on se, että on tapahtunut sotilasvallankaappaus. Tämän ajatuksen jakavat myös hänen kannattajansa sekä ainakin Kuuba, Venezuela ja Argentiina.

–  Tämä on kuitenkin ollut kansannousu, jossa on ollut nuoria, opiskelijoita, opiskelijaliikkeitä ja yliopistoväkeä, jotka ovat vaatineet läpinäkyviä vaaleja ja perustuslain kunnioittamista.

Morales oli mielenosoittajien näkökulmasta politisoinut vaalilautakunnan ja korkeimman oikeuden sekä asettanut jälkimmäiseen omia kannattajiaan. Hän oli rakentanut tien omalle tulevalle yksinvallalleen ja jos Moralesin presidenttikausi olisi nyt hyväksytty, ei Rannan mukaan ole tietoa siitä, milloin sille olisi enää tullut loppua.

Yksittäinen valtio ei voi muuttaa globaaleja pelisääntöjä

Morales on ollut Bolivian ensimmäinen alkuperäiskansoihin kuuluva presidentti. Kun hänet valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna 2006, hänen taustallaan oli todella laaja kansanrintama.

Kannatusta löytyi nimenomaan alkuperäiskansojen edustajista, joita on 36 tunnustettua ryhmää ja jotka kattavat yli 60 prosenttia Bolivian väestöstä. Morales oli myös kansainvälisesti tärkeä symboli siitä, että alkuperäiskansatkin pystyvät nousemaan poliittiseen valtaan.

Tästä huolimatta alkuperäiskansoistakin osa on kääntynyt ajan myötä Moralesia vastaan. Syynä tähän on ollut muun muassa se, miten Moralesin hallitus on avannut häntä tukeneille pienviljelijöille tietä vähemmistökansojen perinteisille maille. Lisäksi Morales on valtiovallan ytimessä edistänyt muun muassa maakaasu- ja tiehankkeita, joiden on nähty vaarantavan sekä luonnonsuojelualueita että näitä alkuperäisväestön perinteisiä maita.

Niin kuin muuallakin Latinalaisessa Amerikassa ovat kaiken taustalla kuitenkin myös isommat globaalin valtapolitiikan muutokset. Nähtävissä ovat muun muassa Kiinan ja Yhdysvaltojen kasvava rooli ja jopa Venäjän puuttumista erinäisiin asioihin.

Rannan mukaan Bolivian tilanteessa pitäisi analysoida myös näitä valtasuhteiden muutoksia. Moralesin nousu nähtiin hänen mukaansa yrityksenä muuttaa globaaleja talousrakenteita niin, että ne olisivat köyhälle Bolivialle suotuisampia. Käytännössä nykyisessä globaalissa taloudessa yksittäisten valtioiden kyky muuttaa pelisääntöjä on kuitenkin hyvin rajattu.

–  Kyllä tässä kaikkien kehitysmaiden osalta taustalla on se iso kysymys siitä, kuinka oikeudenmukainen tämä koko globaali talousjärjestelmä tai globaali kapitalismi on.

Nicaragua ottanee mallia Boliviasta

Latinalaisessa Amerikassa myös poliittisen eliitin etääntyminen kansan tuntemuksista ja se, miten kansa on tähän kyllästynyt, yhdistää maita ideologiasta huolimatta.

–  Varmaan Boliviassakin moni koki, että Morales alkoi elää jo jossain vähän erilaisessa todellisuudessa, kun niin paljon poliittista energiaa alkoi mennä siihen, millä tavalla hän itse pystyy pysymään vallassa.

Sosiaalisen median pohjalta voi Rannan mukaan arvioida, että yksi Boliviasta vaikutteita ottava maa olisi Nicaragua. Maassa on ollut vaikea ja jopa väkivaltainenkin poliittinen tilanne jo pitkään. Rannan mukaan vasemmistolaisen presidentin Daniel Ortegan valtaa vastustavat nuoriso- ja yliopistoliikkeet ovat saaneet Boliviasta pontta siihen, että jotain täytyisi tapahtua myös Nicaraguassa.

Suomelle Bolivian tilanne ei sen sijaan aiheuttane isoja aaltoja, sillä Rannan mukaan Suomella ei ole isommin toimintaa Boliviassa. Suomen suurlähetystö Perussa hoitaa myös Bolivian asioita.

–  Joidenkin kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaan tämä varmasti vaikuttaa jollain tapaa. Ymmärsin, että lähetysseura on kutsunut työntekijänsä takaisin Suomeen.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat