"Sieltä näkyi tämä pieni herne, niin kaunis ja pieni asia" – maapallon näkeminen Kuusta mullisti astronautin ajattelun

WASHINGTON/HELSINKI

Yhdysvaltain astronauttien Neil Armstrongin ja Edwin "Buzz" Aldrinin laskeutumisesta Kuun pinnalle on tänään kulunut 50 vuotta. Apollo 11 -tehtävän lentäjät laskeutuivat Kuuhun illalla 20. heinäkuuta 1969. Miehistön kolmas jäsen Michael Collins jäi Kuun kiertoradalle.

Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle muutamaa tuntia myöhemmin. Ensimmäisen askeleensa yhteydessä hän lausui kuuluisat sanansa "tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle".

Kaksi ja puoli tuntia kestäneen kuukävelyn aikana astronautit muun muassa keräsivät näytteitä, pystyttivät Kuun pinnalle Yhdysvaltain lipun ja puhuivat puhelimessa presidentti Richard Nixonin kanssa. Kuukävelyä seurasi television välityksellä satoja miljoonia ihmisiä ympäri maailman.

Maa oli Kuutakin kauniimpi

Kun Armstrong ja Aldrin kävelivät Kuun pinnalla, kolmas astronautti Collins pysyi komentomoduulissa Kuun kiertoradalla. Nykyään 88-vuotias Collins kuvaili merkkipäivän alla avaruusaluksen ikkunasta avautuneita näkymiä.

–  Kun käännyimme ja katsoimme (Kuuhun), oi, se oli upea kappale. Aurinko oli sen takana, joten sen valaisi kultainen kehä, joka loi mitä oudoimpia vaikutelmia kraattereihin ja rotkoihin. Siellä oli kontrasti valkoistakin valkoisemman ja mustaakin mustemman välillä, Collins kertoi yleisötilaisuudessa torstaina AFP:n mukaan.

–  Mutta niin uskomatonta ja vaikuttavaa kuin se olikin ja kuinka hyvin sen muistankin, se ei ollut mitään  –  ei mitään  –  verrattuna toiseen ikkunaan. Sieltä näkyi tämä pieni herne, noin sormenpään kokoinen: sininen, valkoinen, hyvin kiiltävä. Siellä oli valtamerten sinistä, pilvien valkoista, ruosteisia läiskiä joita kutsumme mantereiksi, niin kaunis ja upea pieni asia keskellä maailmankaikkeuden mustaa samettia.

Collins sanoo kertoneensa komentokeskukseen Houstonissa, että "minulla on maailma ikkunassani." Hän korostaa sitä, kuinka herkästi särkyvältä (fragile) maailma näytti kaukaa katsottuna.

Collinsin ohella lukuisat muut astronautit ovat kuvailleet maapallon näkemistä avaruudesta mieltä laajentavaksi kokemukseksi, jossa kansankuntien väliset rajat ja ihmiskuntaa erottavat konfliktit muuttuvat merkityksettömiksi tarkkailijan mielessä.

Ilmiö tunnetaan englanniksi nimellä overview effect. Käsitteen voi kääntää esimerkiksi yleiskuvavaikutukseksi.

Kuulennon jälkeisellä maailmankiertueella Collins kertoo tajunneensa, ettei historiallinen saavutus kuulunut ainoastaan Yhdysvalloille.

–  Minne meninkin, odotin ihmisten sanovan että "te amerikkalaiset teitte sen viimein". Mutta sen sijaan kaikkialla ihmiset sanoivat, että "me teimme sen, ihmiskuntamme pääsi viimeinkin pois tältä pieneltä planeetalta ja laski jalkansa muualle."

Ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle laskeutunut Armstrong kuoli vuonna 2012. Aldrin on nykyään 89-vuotias.

400 000 ihmisen urakka

Ihmiset Kuun pinnalle kuljettanut Apollo-ohjelma oli aikakautensa suurin projekti amerikkalaisille tutkijoille ja insinööreille. Kuuohjelma työllisti 1960-luvulla yli 400  000 ihmistä Yhdysvalloissa.

Yli 110 metrin pituinen Saturn V -raketti laukaisi Apollo 11 -aluksen matkalleen Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta 16. heinäkuuta 1969 aamulla paikallista aikaa. Kyseessä oli Yhdysvaltain neljäs miehitetty tehtävä Saturn V -raketilla.

Apollo 11 ei ollut ensimmäinen kuulento, sillä jo edellisvuoden Apollo 8 ja aiemmin samana vuonna laukaistu Apollo 10 kiersivät Kuun sille kuitenkaan laskeutumatta.

Kolmivaiheisen kantoraketin tehtävänä oli syöstä Apollo 11 irti maapallon painovoimakentän kahleista. Kantoraketin kaksi ensimmäistä vaihetta putosivat mereen lähetettyään aluksen maapallon kiertoradalle. Raketin kolmas vaihe kiihdytti aluksen Maan kiertoradalta Kuuhun suuntaavalle radalle.

Kolmannen vaiheen irtoamisen jälkeen Kuuta kohti matkannut alus koostui komento- ja huoltomoduulista, jossa astronautit matkustivat, sekä erillisestä kuumoduulista.

Kuualus oli nimeltään Eagle (kotka). Myös se koostui kahdesta erillisestä osasta, joista ensimmäisen moottorilla astronautit laskeutuivat Kuuhun ja toisen moottorilla nousivat takaisin kiertoradalla odottavan komentomoduulin luokse.

Nixonille oli kirjoitettu puhe epäonnistumisen varalta

Tämä oli miehitetyn kuulennon vaikein osa, jota ei ollut voitu testata Kuun olosuhteissa ennen itse tehtävää. Kuuhun laskeutuvat astronautit Armstrong ja Aldrin tiesivät hyvin, ettei paluulentoon suunniteltu moottori välttämättä toimisi ja he saattaisivat jäädä loukkuun varmaan kuolemaan.

Kuun kiertoradalle jäänyt Collins sai pelätä, että hän olisi tehtävän ainoa eloonjäänyt. Kuussa ensimmäisenä kävellyt Armstrong oli itse etukäteen arvioinut, että hänellä ja Aldrinilla oli vain 50 prosentin todennäköisyys päästä takaisin komentomoduuliin ja sitä kautta kotiin maapallolle.

Tällaisen katastrofin varalta presidentti Richard Nixonille etukäteen kirjoitetussa puheessa muistetaan Kuuhun loukkuun jääneitä Aldrinia ja Armstrongia.

–  Kohtalo on määrännyt, että Kuuta rauhassa tutkimaan menneet miehet jäävät Kuuhun lepäämään rauhassa. Nämä urheat miehet, Neil Armstrong ja Edwin Aldrin, tietävät, ettei heidän pelastamisensa ole mahdollista, Nixonin pitämättömässä puheessa kerrottiin.

Puheessa kuitenkin korostettiin, että miehet uhrasivat henkensä arvokkaan asian puolesta –  totuuden ja ymmärryksen etsinnän.

Neuvostoliitto päihitettiin

Kuulentojen päättyminen katastrofiin kummitteli kaikkien mielessä erityisesi Yhdysvalloissa, sillä poliittiset panokset olivat kovat. Kuulennot olivat Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välisen, kylmään sotaan kytkeytyneen avaruuskilvan huipentuma.

Yhdysvallat lähti kisaan altavastaajana, sillä Neuvostoliitto sai ensimmäisenä kappaleen Maan kiertoradalle, kun se laukaisi Sputnik-satelliitin vuonna 1957. Neuvostoliitto onnistui ensin myös ihmisen saamisessa avaruuteen, kun Juri Gagarin teki historiallisen avaruuslentonsa vuonna 1961.

Kilpailun miehitetystä kuulennosta voitti kuitenkin Yhdysvallat, eivätkä minkään muun maan kansalaiset ole toistaiseksi astelleet Kuun pinnalla.

Useat muutkin astronautit vierailivat Kuussa ennen Apollo-ohjelman viimeistä lentoa vuonna 1972.

Ihminen ei 1970-luvun jälkeen ole käynyt maapallon kiertorataa kauempana avaruudessa. Nasa suunnittelee palaavansa Kuuhun vuoteen 2024 mennessä.

Lisää muualla

Kommentoi




Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat