Asiantuntija: Vaikuttamismahdollisuudet Brasilian metsäpaloihin vähäisiä – tulipaloista aiheutuvat tuhot monimuotoisuudelle ovat jääneet hiilipelkojen varjoon, arvioi professori

HELSINKI

Maailmalla mietitään kiivaasti, mitä Brasilian metsäpaloille voisi tehdä. Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Emma Hakala sanoo, ettei globaalilla tasolla kuitenkaan ole sitovia menetelmiä, joilla voitaisiin puuttua muiden maiden ilmastopoliittisiin ratkaisuihin.

Hakalan mukaan ilmastoneuvotteluissakin on aina ollut vaikeata päästä konsensukseen. Se, että maat sitoutuisivat mekanismiin, jossa muut maat voisivat puuttua niiden sisäisiin asioihin kuulostaa hänestä varsin kaukaiselta.

Hakalan mukaan on mietitty voisiko Brasilian toimiin vaikuttaa esimerkiksi Mercosur-kauppasopimuksella, joka on neuvoteltu EU:n ja Brasilian sekä Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn välille. On pohdittu, voisiko sopimuksen ratifioimisesta vetäytyä kokonaan tai liittää siihen sopimusehtoja.

Ehdoilla voisi edellyttää, että Brasilian metsäpolitiikka ja ilmastopolitiikka muuttuvat. Tämän lisäksi on Hakalan mukaan pohdittu mahdollisia ostosaartoja, tulleja tai brasilialaisen lihan ostamisesta kieltäytymistä.

Turun yliopiston Amazon-työryhmässä toimiva maantieteen professori Risto Kalliola kertoo, että kansainvälisessä politiikassa on haasteena myös eräänlainen ympäristökolonialismi. Kehittyneiden, rikkaiden maiden voi olla vaikeata lähteä eettisesti sanomaan, mitä ei saa tehdä toisissa maissa.

Kalliola huomauttaa, että presidentti Jair Bolsonaro on selkeästi kuitenkin reagoinut kansainvälisessä yhteisössä heränneeseen huomioon ja reaktioihin. Hän on vastahyökkäyksenään muun muassa syyttänyt ympäristönsuojelijoita palojen sytyttämisestä ja propagoinnista.

–  Se tarkoittaa sitä, että kansainvälinen reaktio ei ole hänen kannaltaan yhdentekevä, vaan se alkaa olla huolestuttava.

Hakalan mukaan pitää muistaa, etteivät kaikki brasilialaiset hyväksy Bolsonaron toimia. Amazonin alueella on esimerkiksi paljon alkuperäiskansojen edustajia, jotka kärsivät metsän raivauksista.

–  Tämä ei ole pelkästään ulkoa tuotu ajatus, että niitä metsiä ei saisi hyödyntää, Hakala sanoo.

Ympäristötuhojen rikosoikeudellisuutta mietitty

Hakalan mukaan tapaus on kaikessa kammottavuudessaankin mielenkiintoinen osoitus siitä, miten kansainvälisen politiikan pitäisi kunnostautua.

Ilmastokysymyksiä on yritetty Hakalan mukaan tuoda jonkin verran myös YK:n turvallisuusneuvostoon, kun konfliktien yhteydessä on aiheutunut ympäristötuhoja. Erityisesti Venäjä ja Kiina ovat kuitenkin vastustaneet sitä, että ilmastopolitiikka tuotaisiin virallisesti turvallisuuspolitiikan piiriin.

Ympäristötuhojen käsittelystä kansainvälisen oikeuden kannalta ja siitä, voisiko ympäristötuhoista syyttää vähän samalla tavalla kuin sotarikoksista, on keskusteltu.

Keskustelua ovat pitäneet yllä lähinnä voittoa tavoittelemattomat järjestöt, kuten Conflict and Environment Observatory. Konfliktiin liittymättömistä ympäristötuhoista on kansainvälisen oikeuden aspektista puhuttu kuitenkin vähemmän.

Brasilia on alkanut vaikeuttaa ilmastoneuvotteluja uuden presidentin valtaan tulon jälkeen, kertoo Hakala. Maa on vielä Pariisin ilmastosopimuksessa mukana, mutta on olemassa riksi siitä, että Brasilia lähtee Yhdysvaltojen tavoin sopimuksesta. Hakalan mukaan Pohjois- ja Etelä-Amerikassa kehittyvä rintama on huolestuttava.

–  Jos Bolsonaro ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump alkavat tehdä asiassa enemmänkin yhteistyötä, on mahdollista että sinne muodostuu vähän sellainen ilmastoskeptinen tai ilmastonmuutosta vastustavia toimia vastustava rintama, Hakala sanoo.

Hakala olettaa metsäpalojen kiihtymisen liittyvän Bolsonaroon.

–  Hän ei ole kauheasti välittänyt ympäristönsuojeluaspektista, vaan pikemminkin julistanut, että haluaa hyödyntää sademetsää taloudelliseen käyttöön, eikä välitä yhtään ilmastonmuutoksen torjumisesta tai hillinnästä. Veikkaan, että se on osittain siinä myös taustalla.

Bolsonarolla lyhytjänteinen Brasilia ensin -ajattelu

Brasilian metsäpalot liittyvät Amazon-työryhmän Kalliolan mukaan ilman muuta maatalouden pyrkimyksiin. Kun maatalousmaata raivataan, puusto kaadetaan ja poltetaan maahan.

Kuivalla kaudella voi mennä kaksi kuukautta ilman sateen ripaustakaan, kertoo Kalliola. Ympäristö kuivuu, ja silloin palot myös leviävät helpommin.

Brasilialle tärkeälle maatalousviennille on ollut tähän saakka pidäkkeitä, mutta Bolsonaro on nyt osittain purkamassa lakeja, jotka ovat suitsineet metsien tuhoamista.

Kalliola uskoo Bolsonaron ikään kuin vapauttaneen kaikki pidäkkeistä aiheutuneet paineet, vaikka metsän hävitys saatiin taantumaan edellisen hallituksen aikana. Bolsonarolla on Kalliolan mukaan lyhytjänteinen Brasilia ensin -tyyppinen ajattelu.

–  Jos saadaan vientiä nousemaan ja taloutta sinne, niin se on hänen mielestään se primääri-intressi, Kalliola kertoo.

Nykyistä kehitystä ovat edeltäneet asutusohjelmat, joita tehtiin 70- ja 80-luvuilla. Kalliolan mukaan isojen kaupunkien slummeissa oli ihmisiä, joilla ei ollut mitään tulevaisuusperspektiiviä, joten päätettiin avata teitä ja mahdollisuuksia työllistää itsensä muun muassa pienviljelijöinä.

Maanviljelyksessä on kuitenkin kaksi haaraa. Toisaalla on pienviljelijöitä, jotka pyörittävät omaa elämäänsä ja sitten on suuria tiloja, joissa isolla pääomalla tehdään valtavan suuria laitumia ja toiminta on enemmän rahatalouteen perustuvaa.

Tulipalot vaarassa muuttaa metsät savanniksi

Sademetsistä tulipaloissa vapautuvan hiilen määrästä on ollut kova huoli. Jos hiiltä vapautuu mittavissa määrin, pitäisi muualla maailmassa tehdä todella paljon enemmän päästövähennysten suhteen, kertoo Hakala.

Kalliolan mukaan luonnon monimuotoisuus on kuitenkin jäänyt valitettavalla tavalla pimentoon keskustelussa. Biodiversiteetin eli lajirikkauden ja luonnon monimuotoisuuden arvo ja mahdolliset menetykset Amazonilla ovat professorin mukaan mittavia.

–  Olemme monimuotoisuudesta riippuvaisia ja jos sitä nyt näin rajusti vaurioitetaan, ovat riskit tuntemattomia, mutta pelottavia, Kalliola sanoo.

Kalliola kertoo, että joskus ekosysteemeissä tapahtuu olotilan muutos. Paikka, joka oli ennen metsää muuttuukin savanniksi, tai savanni muuttuu autiomaaksi. Tällaiset kehityskulut ovat olleet kautta aikojen osa maapallon kehitystä.

Muutokset ovat Kalliolan mukaan kuitenkin peruuttamattomia ja ihminen on sopeutunut siihen tilaan, mikä maapallolla nyt on.

Se mitä eskaloituneesta kaskitaloudesta jää jäljelle Amazonilla on Kalliolan mukaan parhaimmillaan metsää, mutta hyvin suuri riski on sille, että iso osa metsistä muuttuu juuri savanniksi. Tämä taas vaikuttaisi paikallisilmastoon ja myös maapallon ilmastoon.

Kalliolan mukaan tulipaloilla on myös suuria riskejä toimia muun muassa ympäristöpakolaisuuden sytykkeenä.

Asiantuntijat: Bolsonaro on rohkaissut raivaamaan metsiä

Viranomaisten tietojen mukaan Brasiliassa on havaittu tammikuun ja elokuun välisenä aikana lähes 73  000 paloa, mikä on eniten sitten vuoden 2013. Valtaosa paloista oli Amazonin alueella.

Brasiliassa metsien polttaminen on normaalia tähän aikaan vuodesta, kun metsiä raivataan viljelys- ja laidunmaiksi. Brasilian avaruustutkimuskeskuksen (INPE) satelliittitietojen mukaan maastopalot ympäri Brasiliaa ovat kuitenkin kasvaneet tänä vuonna jopa 85 prosentilla, kertoo BBC.

Ympäristöasiantuntijoiden mukaan palot ovat yhteydessä kiihtyviin metsien hävittämiseen Amazonin alueella.

INPEn mukaan metsää hävitettiin heinäkuussa neljä kertaa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Asiantuntijoiden mukaan presidentti on rohkaissut metsureita ja maanviljelijöitä raivaamaan metsiä viljelyskäyttöön.

Kommentoi








Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat