Talouskasvun ennakoidaan hidastuvan – Suomen Pankki varoittaa jopa ennustetta hitaammasta kasvusta

HELSINKI

Suomen Pankki ennustaa talouskasvun hidastuvan. Kasvuennustettaan alentanut keskuspankki ennakoi, että bkt kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Vuonna 2021 kasvu on hidastumassa lähelle potentiaalista vauhtiaan eli 1,3 prosenttiin.

–  Ennustetta on tarkistettu kautta linjan selvästi alaspäin. Kasvu hidastuu aiemmin arvioitua nopeammin, sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum tiedotustilaisuudessa.

Vielä viime kesänä Suomen Pankki ennusti tälle vuodelle 2,2 prosentin kasvua ja ensi vuoden ennuste oli 1,7 prosenttia.

Riskit ennustettua heikommasta talouskehityksestä ovat kuitenkin suuret.

–  Ennuste kuluvan neljänneksen kasvusta on 0,2–0,3:n tuntumassa. Tuoreiden tilastotietojen perusteella on olemassa riski, että kuluvan vuoden kasvu jäisi ennustettua heikommaksi, Obstbaum sanoo.

Ennusteen mukaan Suomen kehitys seuraa muuta maailmaa. Luottamus maailmantalouden kasvuun on heikentynyt esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodan vuoksi. Epävarmuus puolestaan heikentää yritysten investointihaluja.

Talouskasvua puolestaan tukevat kotimainen kulutus ja investoinnit. Yksityistä kulutusta ja ostovoiman kasvua tukevat esimerkiksi työllisyyden paraneminen, palkankorotukset, hidas inflaatio ja alhainen korkotaso.

–  Kuluttajien luottamus talouskehitykseen on kuitenkin heikentynyt selvästi, ja kulutus jää jatkossa aiempaa varovaisemmaksi, Obstbaum ennakoi.

"Nopein työllisyyskasvu jo takana"

Ennusteessa ei ole huomioitu uuden hallituksen finanssipoliittisia linjauksia.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus tavoittelee korkeaa työllisyysastetta, eli jopa noin 60  000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä. Työllisyystavoite on 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan Rinteen hallitusohjelma nojaa vahvasti työllisyysasteen nousuun.

–  Työllisyys on hallitusohjelman ankkuri, kaikki tavoitteet tukeutuvat siihen. Sen varaan on rakennettu menokehitys ja julkisen talouden tasapaino. Onkin syytä olettaa, että työllisyysasteen nostamiseksi tehdään kaikki mitä tehtävissä on. Mikään yksittäinen uudistus ei riitä, Rehn vastasi median kysymykseen hallitusohjelman tavoitteista.

Työllisyystavoitetta Rehn piti tämän päivän lukujen valossa suhteellisen optimistisena.

–  Sen saavuttaminen ennustetulla 1,5, prosentin kasvulla sijoittuu todennäköisyysjakauman melko optimistiseen laitaan, Rehn totesi.

Suomen Pankin ennusteen mukaan julkista taloutta on viime vuosina vahvistanut myönteinen talouskehitys ja edellisen hallituksen sopeutustoimet. Julkisen talouden tasapainoa ei kuitenkaan saavuteta ennustejaksolla, vaan julkisyhteisöjen alijäämä jää vuonna 2021 −0,3 prosenttiin suhteessa bkt:hen.

Myös nopein työllisyyden kasvu on jo jäänyt taakse. Vuoteen 2021 mennessä työllisyysaste nousee enää reiluun 73 prosenttiin, ennusteessa arvioidaan.

–  Talouskasvun hidastuminen ja työikäisen väestön väheneminen hidastavat työllisyyden kasvua, ennustepäällikkö Obstbaum toteaa.

Rehn haluaa uudistuksia perhevapaisiin ja työttömyysturvaan

Puheenvuorossa Rehn otti kantaa julkiseen talouteen ja erityisesti kestävyysvajeeseen, joita väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä menojen kasvu painaa.

–  Tiedän hyvin, että kansalaiset ovat varmaan aika väsyneitä kuulemaan viestiä kestävyysvajeesta. Mutta ei tämä ongelma ole mihinkään poistunut, Rehn sanoi.

Rehn penääkin työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä: uudistuksia niin perhevapaisiin, työttömyysturvaan kuin sosiaaliturvaan yleisesti.

–  Tässä puolipyhä kolmiyhteys kolmen muuttujan välillä eli työllisyysaste 75 prosenttiin, talouskasvun vahvistaminen ja julkisen talouden tasapaino. Nämä kaikki riippuvat toisistaan ja vankkurina tässä on hyvin pitkälle työllisyysaste.

Rehn jakoi ohjeita myös syksyllä odottaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Pääjohtajan mukaan kyse on kustannuskilpailukyvystä, ja eri alojen sopimukset vaikuttavat tuotantokustannuksiin laajasti myös oman alan ulkopuolella.

–  On perusteltua, että vientialojen työehtosopimukset asettavat kustannuskehitykselle raamin, jota muiden alojen ei normaalisti ole syytä ylittää, Rehn muotoilee.

Rehnin mukaan Suomessakin tulisi asettaa pidemmän aikavälin työllisyystavoitteeksi "hyvä pohjoismainen taso" eli 75–78 prosenttia.

Ei spekulointia EKP:n johtopestillä

Olli Rehn ei tiistaina ottanut kantaa siihen, miten hän suhtautuu spekulaatioihin Euroopan keskuspankin EKP:n seuraavasta pääjohtajasta. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi toukokuussa STT:n haastattelussa, että hänen mielestään sekä Rehn että Suomen Pankin aiempi pääjohtaja Erkki Liikanen olisivat erinomaisia EKP:n johtoon.

–  EKP:n johtoon ei kampanjoida kuten politiikassa. Luotan siihen, että EU-johtajat pystyvät valitsemaan tehtävään henkilön, jolla on vahva osaaminen talouspolitiikassa, kykyä tarvittaessa ennakkoluulottomaan ajatteluun ja toimintaan ja joka omaa laajaa luottamusta eri puolilla Eurooppaa. Kansallisuus ei saisi ratkaista, Rehn totesi.

STT

Kommentoi




Suosituimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi