Mehiläisen toimitusjohtaja uskoo sote-alan suurkaupan vaikuttavan henkilöstöön vain vähän, Pihlajalinnan brändin tulevaisuus epävarma

HELSINKI

Terveysjättiläisten Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistyminen ei toisi mukanaan merkittäviä henkilöstövaikutuksia, arvioi Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää. Mehiläinen kertoi tänään olevansa ostamassa Pihlajalinnan, ja yhtiöt ovat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen.

Kaupan henkilövaikutuksista ei ole tehty arviota, mutta toimitusjohtajan mukaan yhtiöiden palvelu- ja toimipisteverkostossa on hyvin vähän päällekkäisyyksiä.

–  Yleisesti voisi todeta, että meidän palveluverkostot ja toimipisteet ovat paljon toisiaan täydentäviä. En odottaisi hirvittävän isoja henkilöstövaikutuksia siellä palveluyksiköissä, Järvenpää sanoi tiedotustilaisuudessa.

Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on runsaat 1,4 miljardia euroa, mikä Mehiläisen mukaan vastaisi noin 23 prosentin osuutta yksityisesti tuotetuista sosiaali- ja terveyspalveluista Suomessa. Henkilöstöä kahdella yksityisellä sote-yhtiöllä on viimeisten lukujen valossa reilut 12  000.

Kaupan toteutuminen edellyttää muun muassa osakkeenomistajien myönteistä suhtautumista sekä viranomaisten hyväksyntää.

Järvenpään mukaan yhtiöt toimivat kaupan varmistumiseen saakka kilpailijoina ja itsenäisinä yrityksinä. Kaupan varmistuttua pohditaan Pihlajalinnan brändin tulevaisuutta.

–  Toimitaanko kahdella brändillä, siirrytäänkö Mehiläisen brändiin tietyissä yksiköissä ja millä aikataululla? Nämä ovat asioita, joita mietitään kaupan toteuduttua yhdessä Pihlajalinnan henkilöstön kanssa, Järvenpää totesi.

Pihlajalinnan osakkeista yli 360 miljoonaa euroa

Sopimuksen mukaan Mehiläinen tekee vapaaehtoisen, Pihlajalinnan hallituksen suositteleman julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista. Kaikki merkittävimmät omistajat ovat ilmoittaneet suhtautuvansa myönteisesti yhdistymiseen.

Ostotarjouksessa Pihlajalinnan osakkeenomistajille tarjotaan 16 euron käteisvastike jokaista Pihlajalinnan osaketta kohden. Pihlajalinnan osakkeiden yhteenlaskettu arvo on noin 362 miljoonaa euroa.

Osakkeenomistajat ottivat uutisen ilolla vastaan. Pihlajalinnan osakkeen arvo on noussut Helsingin pörssissä päivän aikana noin 40 prosenttia.

–  Pihlajalinnan osakkeenomistajat ovat olleet listautumisen jälkeen aika kärsivällisiä. Kurssi ei ole kehittynyt oikein mihinkään suuntaan. Nyt vihdoin tuli se palkinto, jota on odotettu, Inderesin analyytikko Petri Kajaani arvioi STT:lle.

Kajaanin mukaan Pihlajalinnan kannattavuus ei ole vuoden 2015 listautumishuuman jälkeen kasvanut odotetusti. Pihlajalinna on analyytikon mukaan tehnyt hurjapäisesti investointeja ja yritysostoja, mutta yrityksen kasvu ei ole näkynyt osakkeiden arvon nousuna.

Pihjalalinnan liikevaihdosta iso osa tulee julkiselta sektorilta, jossa toimiminen on lähtökohtaisesti heikommin kannattavaa kuin yksityisten lääkärikeskusten pyörittäminen.

Kajaani näkee yrityskaupan järkevänä ja luonnollisena jatkumona 10–20 vuotta jatkuneelle kehitykselle, jossa isommat ostavat pienempiä toimijoita ja tulevat vahvemmiksi.

–  Isompana ollaan vahvempia. On kattavampi verkosto ja enemmän muskeleita kehittää liiketoimintaa eteenpäin paremmin, Kajaani sanoo.

Kansainvälistyvää kasvua

110 vuotta tällä viikolla täyttävä Mehiläinen aikoo kaupan myötä vahvistaa rooliaan myös kansainvälisesti. Toimitusjohtaja Järvenpään mukaan terveydenhuollon digiratkaisut ovat hyvä vientituote Suomelle.

–  Terveydenhuollon palveluntuottajat Euroopassa, sekä julkiset ja että yksityiset Suomen ja Ruotsin ulkopuolella, ovat varsin takapajuisia näiden kyvykkyyksien osalta.

Sen lisäksi Järvenpää sanoo Mehiläisen etsivän yritysostokohteita. Tällöin pitäisi kuitenkin olla selvää, että suomalaisyhtiöllä olisi selvää erityisosaamista, jota kohdemaassa ei jo entuudestaan ole.

Lisäksi yhteisyrityskeskusteluja käydään Kiinan suuntaan.

–  Siellä on isot haasteet, talouskasvu on hidastumassa ja väestö vanhenee kovaa vauhtia. Moni asia on jo Kiinassa kunnossa, mutta esimerkiksi sote-palveluinfrastruktuuri ja sen osaaminen ei ole lähimainkaan sitä luokkaa, mitä se on Suomessa, Järvenpää sanoi.

"Syntyy yhtiö, jolla on riittävän leveät hartiat"

Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén puolestaan sanoo Pihlajalinnan uskovan, että järjestely on edullinen paitsi asiakkaille, henkilöstölle ja osakkeenomistajille myös kaikille suomalaisille.

–  Yhdistymisen toteutuessa Suomeen syntyy yhtiö, jolla on riittävän leveät hartiat sekä palvelemaan kuntien, sairaanhoitopiirien ja tulevien maakuntien vaativia tilaajaorganisaatioita että viemään suomalaisen sote-osaamisen kansainvälisille markkinoille. Yhdessä meillä on mahdollisuus tuottaa entistäkin laadukkaampaa hoitoa ja hoivaa ikääntyvän Suomen tarpeisiin, Wirén sanoo.

Pihlajalinna kertoi aiemmin tänään osavuosikatsauksessaan parantaneensa tulostaan. Yhtiö kertoi, että sen oikaistu liikevoitto nousi heinä–syyskuussa 9,3 miljoonaan euroon. Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi 122,7 miljoonaan euroon.

Viime vuonna samaan aikaan liikevoitto oli 6 miljoonaa euroa ja liikevaihto 116,3 miljoonaa euroa.

Pihlajalinna aloitti kesäkuussa säästökuurin, joka johti noin 180 työtehtävän päättymiseen. Myös johdon palkkoja leikattiin viidellä prosentilla.

Kommentoi











Suosituimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat