Käytettyjen autojen tuonti ulkomailta kasvanut räjähdysmäisesti – liikenteen ilmastotavoitteet karkaamassa käsistä

HELSINKI

Käytettyjen autojen tuonnin räjähdysmäinen kasvu merkitsee sitä, että suuripäästöisten autojen osuus Suomen tieliikenteessä kasvaa. Samalla kuitenkin myös ulkomailta tuotujen ladattavien hybridien määrä on voimakkaassa nousussa.

–  Autokannan päästökehitys kulkee ihan muuhun suuntaan kuin sen pitäisi, jotta päästötavoitteet saavutettaisiin, arvioi Autotuojat ja -teollisuuden toimitusjohtaja Tero Kallio.

Tämän vuoden ennuste on, että käytettyjä henkilöautoja tuodaan Suomeen noin 50  000 ja pakettiautot päälle. Tosin alkuvuoden kehitys ennakoi, ettei aivan näin korkeaan määrään päästä. Heinäkuun loppuun mennessä autoja oli tuotu vajaat 25  000.

Viime vuonna käytettyjä henkilöautoja tuotiin 40  000, eli kasvu on todella ripeätä. Vuonna 2014 käytettyjä autoja tuotiin Suomeen alle 20  000.

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin viime vuonna hieman päälle 120  000, joten käytettyjen tuontiautojen osuus rekisteröinneistä on noussut varsin merkittäväksi.

Ulkomailta, etupäässä Ruotsista ja Saksasta tuodut käytetyt autot ovat olleet tyypillisesti suuria Mercedes-Benzejä, Volvoja ja BMW:tä, mikä näkyy keskimääräisissä hiilidioksidipäästöissä. Viime vuonna tuotujen käytettyjen autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat 173 grammaa kilometriltä, kun uusien autojen keskipäästöt ovat 122 grammaa kilometriltä.

Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin johtavan asiantuntijan Outi Ampujan mukaan Saksassa on monissa kaupungeissa perustettu ympäristövyöhykkeitä, joilla ei saa ajaa tietyt päästörajat ylittävillä autoilla. Rajat koskevat ilman laatua heikentäviä lähipäästöjä.

–  Se laskee vanhempien dieselautojen hintaa, koska niillä ei voi ajaa joka paikkaan. Suomessahan ei ole ainakaan toistaiseksi tällaisia ympäristövyöhykkeitä, Ampuja sanoo.

Kolme kertaa viime vuotta enemmän

Alkuvuoden aikana tuoduista käytetyistä autoista 18 prosenttia oli sähkö-, hybridi- ja kaasuautoja. Tammi-kesäkuussa Suomeen tuotiin ulkomailta runsaat 2  600 ladattavaa hybridiä, mikä on miltei kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Myös käytettynä tuotujen täyssähköautojen osuus on kasvanut, mutta määrät ovat edelleen vähäisiä.

Ampuja arvioi, että autokannan uudistamisessa on tekemistä. Hänen mukaansa on kuitenkin myönteistä, että aiempaa suurempi osa käytettyinä tuoduista autoista kulkee sähköllä tai biokaasulla.

–  Tämä kertoo myös siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita vaihtoehtoisista käyttövoimista ja haluavat olla vaikuttamassa osaltaan päästöjen vähentymiseen, Ampuja arvioi.

Autoliikkeet tuovat suuren osan autoista

Käytettyjen autojen tuontia jouduttaa se, että autot ovat Ruotsissa ja Saksassa halvempia kuin Suomessa. Toisin kuin Suomessa, kummassakaan maassa ei ole autoveroa.

Noin 60 prosenttia ulkomailta tuotujen autojen kaupasta koostuu Kallion mukaan siitä, että kuluttaja hakee itse auton ulkomailta tai sen hakee autoliike yksityishenkilön toimeksiannosta.

Loput 40 prosenttia on autoliikkeiden varastoihinsa ostamia autoja, jotka myydään niin, ettei niille ole kuluttajaa valmiiksi odottamassa.

–  Kun niille autoille on kysyntää, niin silloinhan autoliikkeen pitää vastata. Jos näyttää siltä, että kuluttajat hakevat niitä enenevässä määrin, niin autoliikkeellä on oman liiketoimintansa kannalta suorastaan velvollisuuskin vastata siihen kysyntään, Kallio sanoo.

Uusia autoja myyty liian vähän

Käytettyjen tuontiautojen määrän lisääntymisen taustalla on se, että Suomessa ostetaan uusia autoja liian vähän. Vaihtoautoja ei tule tarpeeksi kotimaasta.

Rinta-Joupin Autoliikkeen toimitusjohtaja Ari Rinta-Jouppi kertoo, että tuontiautoilla täydennetään vaihtoautovalikoimaa.

–  Me emme ainakaan saa ostettua Suomesta niin paljon kuin tarvitsemme, Rinta-Jouppi sanoo.

Myös käytettyihin autoihin keskittyvän Kamuxin toimitusjohtaja Juha Kalliokoski arvioi, että Suomessa on kymmenen vuoden ajan myyty liian vähän uusia autoja, mikä heijastuu käytettyjen autojen kauppaan.

–  Hyvistä käytetyistä autoista on puutetta, Kalliokoski sanoo.

Pörssinoteeratulla Kamuxilla on autoliikkeitä Suomen lisäksi Ruotsissa ja Saksassa.

Ruotsissa tuetaan vaihtoehtoisia voimalähteitä

Suomessa täyssähköautoja, ladattavia hybridejä ja kaasuautoja on ostettu uutena niin vähän, että vaihtoautoina niitä on todella niukasti. Vaihtoehtoisia voimanlähteitä haluaville tuontiauto on käytännössä ainoa mahdollisuus.

–  Meidän tuomiemme autojen keski-ikä on noin kolme ja puoli vuotta. Alkuvuoden aikana yli neljännes oli muita kuin bensa- ja dieselautoja, Kalliokoski kertoo.

Ampujan mukaan Ruotsissa on tuettu vaihtoehtoisilla voimanlähteillä kulkevien autojen hankintaa pidempään kuin Suomessa, minkä vuoksi niitä on ilmestynyt käytettyjen autojen markkinoille enemmän kuin Suomessa.

Ruotsi noussut tärkeimmäksi tuontimaaksi

Kallion mukaan vanhoja suuripäästöisiä autoja virtaa Euroopassa lännestä itään, ja käytettyjen autojen tuojana Suomi kuuluu Itä-Eurooppaan. Sen sijaan Ruotsista vietiin viime vuonna ulkomaille 110  000 käytettyä autoa.

–  Luvut ovat aivan päälaellaan Suomen ja Ruotsin välillä, Kallio ihmettelee.

Ruotsi on noussut tärkeimmäksi maaksi ohi Saksan, josta tuontiautoja hankitaan. Kallion mukaan syinä ovat kruunun heikkous suhteessa euroon sekä Ruotsin suuri vaihtoautotarjonta erinomaisten uusien autojen myyntivuosien jälkeen.

–  Saksan määrä on ollut koko lailla vakio. Kasvu on tullut käytännössä kokonaan Ruotsista, Kallio kertoo.

Rinta-Jouppi huomauttaa, että myös varustetaso vaikuttaa. Ruotsi-autoissa on muun muassa kahdet rengaskerrat, kun Saksa-autoista talvirenkaat useimmiten puuttuvat.

Verottaja suosii käytettyinä tuotuja autoja

Kallion mukaan poliittiset päätökset kannustavat hankkimaan käytettyjä tuontiautoja vähäpäästöisempien uusien autojen sijasta.

–  Autoverotus suosii ulkomailta käytettyinä tuotuja autoja. Ne saavat niin sanotun epävarmuusvähennyksen, mitä uusissa autoissa ei ole, Kallio kertoo.

Auton verotusarvoa määritettäessä tuontiautolle myönnettävä epävarmuusvähennys on 10 prosenttia. Sen saavat 2–8 vuotta vanhat autot. Yli 8 vuotta vanhoissa autoissa vähennys on jopa 15 prosenttia. Syynä kaavamaisiin lukuihin on se, että aikaisemmin tuomioistuimet olivat tukossa käytettyjen tuontiautojen arvonmäärityskiistojen vuoksi.

–  Siitä haluttiin kertaheitolla eroon, ja tehtiin tällainen hihasta ravistettu epävarmuusvähennys, Kallio sanoo.

Ulkomailta tuotu käytetty auto on usein vaihtoehto uudelle autolle. Ulkomailta tuodun käytetyn auton keskimääräinen verotusarvo on noussut Suomessa jo 22  000 euroon. Uuden auton keskihinta on Suomessa 33  000 euroa. Kotimaisen käytetyn auton keskimääräinen verotusarvo on vain 3  600 euroa.

–  On ihmisiä, jotka haluavat ostaa auton käytettynä. Budjetti on asetettu tietylle tasolle, ja saattaa olla, että uusi suosikkimalli menee yli (budjetin) ja sen jälkeen katsellaan käytettyjä, Rinta-Jouppi kertoo.

Kommentoi











Suosituimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat