Etla: Työajan pidennys lisää työllisyyttä noin 8  000–16  000 henkilöllä

HELSINKI

Kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidennys lisää työllisyyttä noin 8  000–16  000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Tänään julkaistun Etlan tutkimuksen mukaan kilpailukykysopimus eli kiky nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä.

Etla arvioi, että kilpailukykysopimus paransi työllisyyttä 20  000–42 000 henkilöllä käytetyistä oletuksista riippuen. Työajan pidennyksen osuus kiky-sopimuksen tuomasta työllisyyden parantumisesta oli Etlan mukaan noin 40 prosenttia. Loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat kilpailukykysopimuksen kesällä 2016. Kiky-sopimuksessa sovittiin muun muassa työnantajamaksujen alentamisesta, vuosittaisen työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman lisäkorvausta sekä julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkauksista.

Kolmen vuoden määräaikainen lomarahaleikkaus päättyy tähän vuoteen, mutta työajan pidennyksen jatkosta on ennakoitu keskeistä kiistakysymystä työmarkkinapöytiin.

Muun muassa pääministeri Antti Rinne (sd.) arvioi viime viikolla, että työajan pidennys muodostaa erityisiä jännitteitä syksyn työmarkkinakierroksella.

–  Toivon, että työmarkkinajärjestöt lähtevät keskitetysti hakemaan ratkaisua kysymykseen, jotta se ei tule vaikuttamaan syksyn neuvottelukierrokseen negatiivisesti, Rinne sanoi.

Työllisyystavoitteeseen ei päästä vain työajan pidennyksellä

Etlan ennustepäällikön Markku Lehmuksen mukaan 75 prosentin työllisyyttä ei tavoiteta pelkästään työaikaa pidentämällä, mutta silläkin on vaikutuksensa. Rinteen hallituksen keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.

Jotta työllisyysaste nousisi tavoiteltuun 75 prosenttiin, tarvittaisiin Etlan mukaan ainakin 40  000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä on ennusteiden mukaan muutenkin syntymässä. Etlan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että tarvittaisiin samansuuruisia toimia kuin edellisen hallituksen aikana.

Teknologiateollisuus: Työajan pidennyksellä yllättävän suuret työllisyysvaikutukset

Vientialojen työnantajaliittojen mukaan työajan pidennys on voimistanut hyvän työllisyyskehityksen kierrettä, jota ei kannattaisi katkaista. Liittojen yhteisessä kommentissa ovat mukana Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus.

–  Etlan tutkimus osoittaa, että työajan pidentämisellä on yllättävän suuret työllisyysvaikutukset taloudessa. Yritysjohtajien mukaan työajan pidennys on muiden muassa lisännyt tuotantoa ja helpottanut töiden järjestelyä. Kokonaishyödyt arvioidaan korkeiksi, sanoo Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle tiedotteessa.

Työnantajapuolen mukaan vientiteollisuuden yrityksissä lisätunneilla on kasvatettu tuotantoa, parannettu tuottavuutta ja helpotettu töiden järjestelyä. Liittojen mielestä merkitystä on esimerkiksi sillä, että lisätunneilla on voitu pitää tuotanto käynnissä myös helatorstaisin tai välttää ylityötunteja.

Eri alojen ja työpaikkojen välillä on ollut suurta vaihtelua siinä, miten kikyyn kuuluvat työajan pidennykset on toteutettu. Osalla työpaikoista on käytetty pidennykset täysimääräisesti työntekoon. Joillakin työpaikoilla kiky-tunnit on käytetty henkilökunnan virkistystoimintaan, joillakin taas lisätunteja ei ole tehty lainkaan.

Ay-liikkeen mukaan palkattomalle lisätyölle ei ole enää perusteita

Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton mukaan kilpailukykysopimuksella on ollut myönteinen vaikutus Suomen talouteen. Liiton puheenjohtajan Riku Aallon mielestä kikyn vaikutusta ei kuitenkaan pidä yliarvioida.

–  Varsinkin sen työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan julkisuudessa surutta, Aalto kommentoi tiedotteessa.

–  Teollisuusliiton sopimusaloilla lisätunteja on tehty hyvin kirjavasti, ja vaikutukset ovat olleet hyvin vaihtelevia.

Teollisuusliitto irtisanoi jo viime vuonna viiden sopimuksen osalta työajan pidennyksen, koska niiden osalta asiasta oli sovittu erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa, jonka irtisanominen tämän vuoden loppuun oli mahdollista. Liiton muissa sopimuksissa kiky-sopimuksen velvoitteet on neuvoteltu työehtosopimusten sisään.

–  Kiky sovittiin tiettynä aikana tiettyjen tarkoitusten saavuttamiseksi. Nyt palkattomalle lisätyölle ei ole enää olemassa perustetta, Aalto sanoo.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan Suomen kasvu ei voi pidemmän päälle olla ilmaisen työn varassa.

–  SAK:n hallituksen jäsenet tuovat kentältä vahvaa viestiä, että kiky-sopimuksen mukana tulleet lisätunnit ilman palkkaa koetaan erittäin epäreiluiksi, Eloranta kertoo.

Myös Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen katsoo, ettei kilpailukyky voi rakentua palkattoman työn varaan. Malisen mukaan palkattomat työtunnit on poistettava tai ne on kompensoitava täysimääräisesti palkankorotuksilla.

–  Palkansaajat ovat tehneet osuutensa yritysten kilpailukyvyn eteen, Malinen linjaa.

SAK:n pääekonomisti epäilee Etlan saamia työllisyysvaikutuksia

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta uskoo, että Etlan tutkimus liioittelee työajan pidennyksen vaikutuksia työllisyyteen.

Kaukorannan kritiikki kohdistuu Etlan käyttämään oletukseen, joka pohjautuu valtiovarainministeriön pika-arvioon keväältä 2016. Oletuksen mukaan kaikkien työntekijöiden työaika olisi pidentynyt 24 tunnilla vuodessa.

Kaukorannan mukaan näin ei todellisuudessa ole tapahtunut. Hän listaa tähän kolme syytä: ensinnäkään kaikki alat eivät olleet mukana kiky-sopimuksessa, toiseksi kaikki palkansaajat eivät ylipäätään ole työehtosopimusten piirissä ja kolmanneksi osalla työpaikoista on sovittu, että työaika ei pitene tai pidennys käytetään esimerkiksi virkistystoimintaan.

Kaukoranta arvioi, että kikyn seurauksena työaika piteni vain suunnilleen 80 prosentilla työntekijöistä. Siksi työajan pidennyksen työllisyysvaikutus ei kohoaisi Etlan arvioimaan 8  000–16  000 lisätyölliseen.

–  Tuolla laskutavalla se haarukka olisi ehkä pikemminkin 6  000–12  000, Kaukoranta arvioi STT:lle.

SAK ei kuitenkaan syytä Etlaa tarkoituksellisesta työllisyysvaikutusten paisuttelusta.

–  En missään nimessä näe siinä mitään tarkoitushakuisuutta, Kaukoranta sanoo.

–  Se on hyvien tutkijoiden tekemä hyvä tutkimus, jossa on meidän mielestä yksi oletus, joka on vähän huonosti perusteltu.

Kommentoi











Suosituimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat