"Ugandassa ei tunneta rasismia"

Suomen Pakolaisavun vierailupäivänä kiersimme tutustumassa järjestön toimintaan Kampalan slummeissa. Pääsimme seuraamaan lukutaitokoulutusta, valistuselokuvien tekoa ja istuttaman urbaaneja puutarhoja, joiden tuotteilla kaupunkipakolaiset hankkivat lisätuloja.

– Ugandassa ei tunneta rasismia. Pakolaiset ovat samalla lähtöviivalla ugandalaisten kanssa, sanoo pakolaisyhteisön johtaja Moise Muhombo ja viittilöi kadunpätkää, jota on tarkoitus siivota yhdessä.

– Siivoamalla haluamme osoittaa olevamme osa yhteiskuntaa.

Ugandalla on pakolaisuudesta vuosikymmenten kokemus. Ugandan pakolaismäärä on noussut 1,5 miljoonaan. Suurin osa pakolaisista saapuu Kongon Demokraattisesta tasavallasta maan vaarallisen poliittisen jännitteen takia. Myös Etelä Sudanista saapuu paljon pakolaisia ja heidän määränsä kasvaa edelleen. Suurin osa pakolaisista asuu leireillä, mutta Kampalassa asuu YK:n pakolaisjärjestön mukaan 100 000 kaupunkipakolaista.

– Ugandassa otetaan itsestään selvyytenä, että maahan tulevien pakolaisten avustaminen kuuluu asiaan, kertoo Suomen Pakolaisavun maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga vastaanottaessaan meidät Pakolaiskeskuksen pihassa.

– Yhteisöllisyys ja myös laajat, rajoja ylittävät suku- ja perhesuhteet ovat edelleen vahvoja, jolloin sosiaaliseen normiin kuuluu pitää huolta siskoista ja veljistä.

– Töitä on kuitenkin vaikea saada, koska meidän sosiaalinen verkosto on kapea eikä koulutusta ole, koska se maksaa liian paljon, sanoo Muhombo ja miettii, mitä kadulta löydetyistä muovipulloista voisi valmistaa.

Tällä hetkellä Suomen Pakolaisavulla on koulutusohjelmia ja lukutaitoryhmiä menossa kahdeksalla pakolaisasutusalueella sekä Kampalassa. Koulutusryhmiä on vuosittain 300–400.

– Tuemme lukutaito- ja kieliopetusta, koska on tärkeää, että osaa itse lukea, kirjoittaa ja laskea. Nämä taidot takaavat itsenäisyyden, avartavat maailmankuvaa ja mahdollistavat uuden oppimisen, sanoo Saarela-Kaonga.

– Lukutaidon lisäksi oppitunneilta kertyy tietoa hygieniasta, sairauksien ehkäisystä, ruokavaliosta, puun istutuksen hyödyistä ja kännykän käyttämisestä. Kaikki tämä opittu parantaa elämän laatua. Lisäbonuksena tulee kohentunut itsetunto.

Noin puolet pakolaisista on alle 18-vuotiaita. Kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olevia naisia ja lapsia on suurin osa pakolaisista.

– Nuorille järjestetään nuorisojohtajien koulutusta ja opastetaan perustettuja ryhmiä suunnitelmien tekemisessä ja toteutuksessa, jotta he sitä kautta saavat kokemusta päätöksen teosta, johtamisesta, sitkeydestä, neuvottelutaidoista ja yrittäjyydestä.

MAIJA YLIKANTOLA
Lisää aiheesta

Kommentoi




Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Lisää maakunnasta