Poliisi lähetti Ilkalle ja Pohjalaiselle hämmentävän laskun tietopyynnöstä, jolla yritettiin selvittää virkavallan työn epäkohtia

Pohjanmaan poliisilaitos lähetti Ilkalle ja Pohjalaiselle 1 452,50 euron laskun 5. huhtikuuta poliisille tehdystä tietopyynnöstä.

Lasku aiheutti hämmennystä, sillä toimitus ei ole koskaan ennen vastaanottanut näin suurta laskua tietopyynnöstä. Kysyimme muutamien muiden medioiden tutkivilta toimittajilta, ovatko he saaneet vastaavanlaisia laskuja. Kukaan heistä ei ollut aiemmin kuullutkaan, että tietopyynnöistä vaaditaan nelinumeroisia summia.

Lasku lähetettiin toimitukselle 21. huhtikuuta.

Tietopyynnön tarkoituksena oli tarkastella, onko poliisien työstä kanneltu, onko poliisilaitos ottanut poliisien työtä oma-aloitteisesti tarkasteluun – ja millaisia mahdolliset tapaukset ovat olleet. Tällä tavoin pyrimme läpivalaisemaan alueen viranomaistyötä ja kertomaan siitä lukijoille.

Pyysimme poliisia toimittamaan tietoja poliiseista tehdyistä kanteluista 1.1.2014 alkaen. Poliisista ilmoitettiin, että tiedot saattavat maksaa. Missään vaiheessa poliisista ei tarkennettu toimitukselle tulevan laskun suuruutta.

Lopulta poliisi toimitti asiakirjat 123 tapauksesta ja laskun sähköpostitse toimitukselle.

Pohjanmaan poliisilaitos perustelee laskua näin:

"Asiakirjojen määrän sekä salassa pidettävien ja yksityisyyden suojaan liittyvien poistettavien osien runsauden vuoksi salassa pidettävät osat eivät ole olleet vaivatta poistettavissa."

Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, toimittaja Rami Mäkinen pitää Pohjanmaan poliisin Ilkalle ja Pohjalaiselle lähettämää poikkeuksellista laskua hyvin ongelmallisena sananvapauden kannalta.

Lisäksi Rami Mäkinen sanoo, että Ilkan tekemä tietopyyntö on ollut selkeä, eikä tiedon löytäminen ole voinut olla suuren vaivan takana.

– Heillä täytyy olla arkistoituna kanteluratkaisut sillä tavalla, että ne löytyvät ilman suurempaa vaivaa. Ei siitä voi laskuttaa, että viranomainen hoitaa perustehtäväänsä.

Poliisista ilmoitettiin, että poliisista tehtyjen kanteluratkaisujen noutamiseen ja asiakirjoista poistettavien osien peittämiseen meni sihteeriltä 27 tuntia kolmen päivän aikana. Lisäksi poliisilakimiehen kerrotaan käyttäneen asiakirjojen läpikäymisen 14,5 tuntia.

Mäkisen näkemyksen mukaan myös salassa pidettävien kohtien peittäminen asiakirjoista on viranomaisen perustehtäviä.

– Lähden siitä, että salassa pidettävien kohteiden peittäminen on lakisääteinen velvollisuus, ei mikään ylimääräinen toimenpide. Erityistoimenpiteestä laskuttaminen ei ole mielestäni perusteltua etenkään silloin, jos kyse on päätösasiakirjan osien salaamisesta.

– On muutenkin ongelmallista, jos viranomainen alkaa laskuttaa salaustoimenpiteistä. Julkisuus on lain ehdoton lähtökohta ja salassapito aina poikkeus, joka on tiedonpyytäjän vahingoksi.

Mäkisen mukaan huolestuttavinta laskutuksessa on se, että näin suuret laskut nostavat tiedonsaannin kynnystä.

– Tällaiset laskut ovat sananvapauden kannalta ongelmallisia, Mäkinen viittaa tilanteeseen, jossa viranomaistoimintaa jätetään tutkimatta korkeiden kustannusten takia.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta katsoo, että Ilkan ja Pohjalaisen tekemä tietopyyntö koskee julkisen vallan käytön ydinaluetta ja poliisin maksupolitiikka tuntuu siihen nähden erikoiselta.

– Pidän poliisin toiminnan laillisuutta ja siihen kohdistuvaa valvontaa niin tärkeänä asiana suuren yleisön kannalta, että siihen kohdistuvaa tietopyyntöä on vaikea pitää epätavanomaisena. Julkisuuslain tarkoitushan on nimenomaan mahdollistaa julkisen vallan käytön valvonta. Siksi julkisen tiedon saaminen siitä on tärkeää. Suurilla maksuilla ei pitäisi sitä estää.

Mäenpää sanoo, että asiaa koskevaa maksupykälää muutettiin kymmenisen vuotta sitten samantapaisen tapauksen takia. Suomen Pankki oli perinyt tuhansia euroja kopioista, jotka se antoi asiakirjapyynnön johdosta.

– Se herätti aikamoisen kalabaliikin, jonka johdosta katsottiin, että kohtuuton maksujen periminen estää julkisuuden riittävän toteutumisen. Sen vuoksi pykälää muutettiin tarkemmaksi.

Professorin mukaan pykälän tarkoitus on nimenomaan rajoittaa kohtuuttomia maksuvaatimuksia ja sitä on luettava siinä valossa.

Poliisihallituksen poliisin tietopalvelukeskuksen ryhmän päällikkö Antti Lehto pitää tapausta hankalana. Hän arvioi, että asiassa on edetty turhan suoraviivaisesti pyynnöstä toteutukseen. Puolin ja toisin olisi ollut syytä selvittää, mikä asiakirjatarve todella oli.

– Olisin enemmän keskustellut pyynnöstä ja varmistellut asioita ennen työhön ryhtymistä. Poliisihallituksessa yleensä ehdotetaan, että lähdetään liikkeelle diaariraportin kautta. Ensin haetaan asiajoukko johon pyyntö kohdistuu, jonka jälkeen on mahdollista tehdä tarkennus siitä, mitä asiakirjoja lopulta pyydetään. Vaikuttaa siltä, että tällainen keskustelu on jäänyt käymättä.

Laskun määrää sinänsä Lehto ei kyseenalaista. Pyynnön toteuttamiseen on mennyt huomattava työaika, varsinkin kun henkilötietoasiat ja salassa pidettävät asiat on poistettu.

– Lähtökohtaisesti poliisin hinnoittelu perustuu sisäministeriön asetukseen suoritteiden maksullisuudesta ja tässä on toimittu nähdäkseni sen mukaan. Tällaisissa tapauksissa herkästi tulee tilanne, että työmäärä paisuu isoksi ja tilanne alkaa näyttää kohtuuttomalta julkisuusperiaatteen näkökulmasta.

Juuri julkisuusperiaate antaakin Lehdon mielestä syyn miettiä, olisiko asia voitu hoitaa toisella tapaa.

– Lainsäädäntöön on kirjoitettu eri periaatteita ja kyse on niiden soveltamisesta. En mene sanomaan, että Pohjanmaan poliisilaitos olisi tehnyt virheellisen päätöksen. Menettelytavassa olisi ollut korjaamista.

Lakimies Tytti Oras Journalistiliitosta sanoo, että yksilöimättömissä tietopyynnöissä omakustannehinnan periminen on laillista.

– Lainsäädäntö on aika selvä. Maksuja on oikeus periä tietyissä tilanteissa silloin, kun pyyntöä ei ole yksilöity ja tässä sitä ei oltu.

Oras kuitenkin sanoo, että olisi edullista, jos asiassa meneteltäisiin niin, että vältettäisiin ylimääräinen työ, ylimääräiset laskut ja ylimääräinen häslinki jälkikäteen.

– Olisi kauhean kiva, jos viranomainen kertoisi, mikä hinta tulee suurin piirtein olemaan tai kysyisi, halutaanko tietopyyntöä täsmentää. Kyse on viranomaisen kohtuullisesta neuvonnasta. Jos viranomainen tekisi sen ajoissa, se auttaisi kaikkia osapuolia.

Oras sanoo, että Pohjanmaan poliisilaitokselta tullut lasku on varsin massiivinen, joskin aineiston määräkin on iso.

– Maksua on kohtuullistettu ja katson, että sille todella on ollut syynsä, sillä viranomainen oli pyytänyt maksun myös omista päätöksistään. On eri asia kun erotellaan salassa pidettäviä kohtia, se aiheuttaakin töitä. Omat päätökset on helposti saatavissa arkistoista.

Oras sanoo, että Journalistiliiton tietoon tulee silloin tällöin vastaavia tapauksia. Tilanne on menossa parempaan suuntaan, kun kuntien ja viranomaisten hallinto alkaa olla kehittynyt.

FAKTA: Näin lasku poliisin mukaan syntyi

Ilkka teki Pohjanmaan poliisille asiakirjapyynnön poliisilaitoksen tekemistä kantelu- ja oma-aloitteisista laillisuusvalvontaratkaisuista 1.1.2014 alkaen.

Poliisin mukaan poliisilaitoksen tiedonhallintasihteerin on käyttänyt kolmen päivän aikana 27 tuntia asiakirjojen noutamiseen ja asiakirjoista poistettavien osien peittämiseen. Lisäksi poliisilakimiehen väitetään käyttäneen asiakirjojen läpikäymiseen 14,5 tuntia.

Poliisi siis kertoo, että se on käyttänyt 41,5 tuntia asiakirjojen toimittamiseen Ilkalle ja Pohjalaiselle, ja että se aikoo Sisäministeriön tuoreen asetuksen mukaan laskuttaa 70 euroa tunnilta "erityisiä toimenpiteitä vaativaa asiakirjapyyntöä käsiteltäessä".

Mikäli poliisilaitos olisi laskuttanut 41,5 tunnin mukaan, laskua olisi kertynyt peräti 2 905 euroa. Poliisi päätti kuitenkin "kohtuullistaa" laskua ja tiputti hinnan puoleen, eli 1 425,5 euroon.

Ilkan päätoimittaja vaati laskuun oikaisua Pohjanmaan poliisilaitokselta, mutta vaatimus hylättiin.

Kommentoi




Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi



Suosituimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta