Pandadiplomatia vain harvojen maiden herkkua

Suomi liittyy ensi viikolla niihin valittuihin valtioihin, jotka ovat saaneet Kiinasta vuokralle harvinaisia jättiläispandoja.

Ahnaasti bambua syövä pandanaaras ei ole moksiskaan, vaikka kymmenet äänekkäät pääasiassa kiinalaiset turistit valokuvaavat sitä vain parin metrin päästä.

Turisteja kehotetaan olemaan mahdollisimman hiljaa, mutta panda on niin suloinen, että varsinkin lasten on mahdotonta olla innostumatta.

Naaras on yksi noin 80 pandasta, jotka elävät luoteisen Sichuanin maakunnassa sijaitsevassa kasvatus- ja tutkimuslaitoksessa. Siellä pandat voivat liikkua isossa metsässä, jossa bambun lisäksi kasvaa puita, joihin pandat ketterästi kiipeävät.

Täältä on kotoisin myös Suomeen Ähtäriin eläinpuistoon ensi viikolla lennätettävä pandapariskunta.

–Pandat vaikuttavat kömpelöiltä, ja tasaisella maalla ne juoksevatkin hitaammin kuin ihmiset. Bamburyteiköissä ne ovat sen sijaan selvästi meitä nopeampia, laitoksessa toimiva opas kertoo.

Sichuanissa on neljä muuta vastaavaa kasvatuslaitosta, joiden avulla yritetään estää lajia kuolemasta sukupuuttoon. Luonnossa pandoja on vain noin 2 000. Niistä suurin osa elää Sichuanissa.

Kasvatuslaitoksissa elävistä pandoista valitaan myös ne, joita annetaan vuokralle ulkomaille.

Kiina on käyttänyt jo kauan pandoja kohentaakseen muun muassa ihmisoikeusrikkomusten kolhimaa mainettaan.

Niin kutsuttu pandadiplomatia sai ensimmäisen kerran maailmanlaajuista huomiota, kun Yhdysvaltojen presidentti Richard Nixon teki historiallisen vierailun Pekingiin vuonna 1972. Onnistuneen vierailun seurauksena Yhdysvallat ja Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet ja Kiina palkitsi Nixonin antamalla Yhdysvalloille kaksi pandaa.

Aiemmin kiinalaiset lahjoittivat pandat, mutta 1980-luvulla he alkoivat antaa niitä vuokralle. Vuokra on noin miljoona euroa vuodessa. Tarkkoja summia ei ole kerrottu julkisuuteen.

Kiina on sitoutunut käyttämään rahat eläinsuojelun tehostamiseen.

Pandat vuokrataan ennen muuta maille, joiden katsotaan suhtautuvan myötämielisesti Kiinaan. Pandoja elää kuitenkin myös Kiinan perivihollisen Taiwanin pääkaupungin Taipein eläintarhassa.

Kiina tarjoutui antamaan pandat vuokralle vuonna 2005, jolloin Taiwania hallitsi itsenäistymistä kannattava presidentti Chen Shui-bian.

Kiina pitää Taiwania erottamattomana osana emämaata. Tavoitteena oli asettaa Chen hankalaan asemaan.

Chen ei suostunut ottamaan pandoja vastaan, vaikka enemmistö kansasta halusi niitä Taiwaniin. Kun Kiinaan myötämielisesti suhtautuva Ma Jing-jeou nousi valtaan kolme vuotta myöhemmin, hän toivotti pandat tervetulleiksi hyväntahtoisuuden eleenä.

Reilut 50 pandaa on nyt vuokralla yli kymmenessä eri maassa. Esimerkiksi Berliinin eläintarha sai vuokrata kaksi pandaa liittokansleri Angela Merkelin vierailtua Kiinassa vuonna 2015.

–Pandat ovat Kiinan ainutlaatuinen symboli. Useat saksalaiset ilahtuvat saadessaan nähdä niitä, Merkel totesi Pekingissä.

Sichuanin kasvatuslaitoksissa syntyy nykyään riittävästi pandoja, jotta Kiina voisi vuokrata niitä pitkin maailmaa. Jättivaltio ei ole kuitenkaan muuttanut linjaansa ja vuokraa vieläkin pandoja ainoastaan perusteellisen poliittisen harkinnan jälkeen.

Laitosten tärkein tehtävä on saada vastahakoiset pandat parittelemaan ja pitämään erittäin haavoittuvaisia poikasia hengissä. Tulokset ovat parantuneet siinä määrin, että pandadiplomatian tulevaisuutta pidetään turvattuna.

Pandat ja bambut ensi viikolla Ähtäriin

–Tehdään viimeistelytöitä, siivotaan ja varmistetaan, että pandatalon jokainen nurkka on uusille asukeille turvallinen.

Näin kuvailee Ähtärin eläinpuiston vt. toimitusjohtaja Kari Vainio tilannetta Ähtärissä viikkoa ennen kuin pandapariskunta muuttaa Kiinasta Etelä-Pohjanmaalle.

Jättiläispandakaksikko, joka on nimetty kotoisasti Lumiksi ja Pyryksi, laskeutuu torstaina 18. päivä Helsinki-Vantaan lentokentälle, jossa eläinpuiston ja median edustajat ovat niitä vastaanottomassa.

Tällä hetkellä pandat ovat vielä karanteenissa Kiinassa. Saapuminen Suomeen toteutuu eläinpuiston mukaan eläinten hyvinvoinnin ehdoilla.

Vainio kertoo, että pandat ovat myös saapumisensa jälkeen karanteenissa Ähtärin pandatalossa.

Jo alkuviikosta Ähtäriin saapuu kuorma bambua, joka varastoidaan sitä varten rakennettuun tilaan. Bambu pitää säilyttää tietyssä lämpötilassa ja kosteudessa, jotta se pysyy tuoreena.

–Olemme varautuneet siihen, että pandapariskunta syö noin 40–50 kiloa bambua päivässä.

Bambulasti suhaa Hollannin ja Suomen välillä vastedes kerran viikossa.

Ulos ja yleisön ihailtavaksi pandakaksikko pääsee 17. päivä helmikuuta.

–Lipunmyynti on sujunut ihan ookoo, mutta ei tässä mitään kaikki liput menivät kolmessa minuutissa -ryntäystä ole koettu, vt. toimitusjohtaja vertaa pandalippujen myyntiä konserttilippuihin, jotka revitään käsistä.

–Niin käy ainutkertaisissa tilaisuuksissa, mutta kohderyhmämme eli suomalaiset lapsiperheet eivät usein pysty tekemään, eivätkä haluakaan tehdä kovin paljon etukäteen päätöstä, milloin pandoja tullaan katsomaan.

Vainion mukaan on todennäköistä, että päätös matkasta tehdään pari päivää etukäteen tai vasta menomatkalla.

Pandatalon pääsylippuja myydään tietylle päivällä ja tiettyyn aikaväliin, jotta ruuhkia ei pääsisi syntymään.

Jatkossa markkinoille on tulossa myös niin sanottuja fast track -lippuja, jotka eivät ole sidottuja tiettyyn aikaan.

Fakta: Vuosien puheenaihe

Ähtärin eläinpuisto saa ensi viikon torstaina kauan odotettuja vieraita. Silloin Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuu Kiinasta pandakaksikko Hua Bao ja Jin Bao Bao – suomalaisilta nimiltään Lumi ja Pyry.

Jättiläispandojen Suomeen tulosta on puhuttu jo vuosikausia.

Vuonna 2014 maa- ja metsätalousministeriö päätyi siihen, että Suomeen mahdollisesti tulevat pandat sijoitetaan Ähtärin eläinpuistoon. Ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi tuolloin, että panda-asiassa on vielä iso työ edessä.

Ähtärin lisäksi myös Ranuan eläintarha oli kiinnostunut pandojen hankinnasta.

Eläinten Suomeen tulo varmistui Kiinan presidentin Suomen-vierailun yhteydessä viime vuoden huhtikuussa. Yhteistyöasiakirja pandojen suojeluyhteistyöstä Kiinan ja Suomen välillä allekirjoitettiin tuolloin Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja presidentti Sauli Niinistön läsnä ollessa.

Björn Ådahl
Lisää aiheesta

Kommentoi




Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Lisää maakunnasta