Kulttuuriministeri elokuva- ja teatterialojen häirinnästä: Toimintakulttuurin muututtava – elokuvan valtiontukeen tulee metoo-ehto

HELSINKI

Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin) vaatii toimintakulttuurin ja -rakenteen muutosta elokuva- ja teatterialoilla. Vaatimus liittyy Terhon tilaamaan selvitykseen elokuva- ja teatterialojen häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. Selvitys julkaistiin tänään.

Selvityksen mukaan elokuva- ja teatterialoilla on puutteita työlakien velvoitteiden tunnistamisessa liittyen häirintään ja epäasialliseen kohteluun. Sen lisäksi, että ongelmiin on Terhon mukaan puututtava työpaikoilla, opetus- ja kulttuuriministeriö puuttuu asiaan rahoittamalla koulutusta jo tämän syksyn aikana.

–  Uskoisin, että 50 000 euroa riittää siihen, että tämä pääsee alkuun, Terho sanoi selvityksen julkistamistilaisuudessa.

Koulutuksen järjestäminen on yksi useista ehdotuksista, joita työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja listaa liki 200-sivuisessa selvityksessään, jonka Terho tilasi keväällä metoo-ilmiö pontimenaan. Paanetojan mukaan koulutus ei koskisi vaan tietoa seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä, vaan kyse olisi laajemmasta, esimerkiksi työlainsäädäntöä koskevasta koulutuksesta. Ehdotuksen mukaan koulutus olisi vapaaehtoista, mutta työnantajalta voitaisiin evätä rahoitus, jos ei osallistuisi tarpeeksi koulutukseen.

"Häirintää ei saa ilmetä, jos tukia myönnetään"

Myös valtionavustusten saaminen sidotaan entistä selvemmin siihen, että työnantaja noudattaa työ- ja muita lakeja. Näillä näkymin vuoden alussa voimaan tulevan lain mukaan Suomen elokuvasäätiöltä ei saisi avustusta, jos ei olisi sitoutunut muun muassa elokuva- ja tv-alalle laadittuun seksuaalisen häirinnän ehkäisyä koskevaa ohjeistukseen. Kyseessä on hallituksen esitys laiksi valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen, ja sen käsittely on vielä eduskunnassa kesken. Terhon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö laatii Suomen elokuvasäätiön ja Taiteen edistämiskeskus Taiken kanssa yksityiskohtaisen ehdotuksen, josta selviää, millainen järjestelmä käytännössä on ja millainen seurantajärjestelmä sen valvomiseksi luodaan.

–  Se on ilmiselvä lähtökohta, että häirintää ei saa ilmetä, jos tukia myönnetään, Terho sanoo.

Lait ylimalkaisia - ei aina auta käytännössä

Selvityksen mukaan myös lainsäädännössä on täsmentämisen varaa. Paanetojan mukaan puutteita on siinä, että esimerkiksi tasa-arvo-, työturvallisuus- ja yhdenvertaisuuslaeista ei ole aina apua siihen, miten ongelmatilanne työasiassa käytännössä ratkaistaan.

–  Jos esiintyy häirintää, on ryhdyttävään selvittämään asiaa. Sen tarkemmin ei ole prosesseista säädetty, Paanetoja toteaa lakien yleisluontoisuudesta.

Terho kertoi toimittavansa lainsäädäntöehdotukset oikeusministerille ja sosiaali- ja terveysministerille. Terhon mukaan on tärkeää käydä voimassa oleva lainsäädäntö läpi ja arvioida mahdolliset muutostarpeet.

–  Selvityksestä käy selvästi ilmi, että ilmiö on olemassa ja se on vakava, Terho toteaa raportista.

Paanetoja esittää selvityksessä useita muitakin toimia, jotka liittyvät muun muassa alojen sisäisen toiminnan kehittämiseen, vastuiden, velvoitteiden ja oikeuksien selkeyttämiseen sekä luottamuksellisen yhteistyön vahvistamiseen.

Ehdotuksia on kohdistettu opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi työnantajana toimiville tuotantoyhtiöille ja teattereille, Suomen elokuvasäätiölle, oppilaitoksille ja työmarkkinaosapuolille.

Terhon toimeksiannon taustalla olivat muun muassa häirintäkokemukset, joita elokuva- ja teatterialan tekijät ovat tuoneet julkisuudessa esiin #metoo-kampanjan myötä syksystä 2017 lähtien.

STT

STT

Kommentoi




Luetuimmat kulttuuri -uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat