Aris Fioretos kirjoitti naisten välisestä rakkaudesta, koska ei voi sitä itse kokea – vuosia kesken olleen romaanin suosio hämmentää ruotslaiskirjailijaa

HELSINKI

Kaikkien aikojen ensimmäinen saksalainen naislentäjä Amelie Beese erosi ranskalaisesta miehestään vuonna 1923. Kaksi vuotta myöhemmin hän tappoi itsensä. Kukaan ei tiedä, mitä Amelielle siinä välissä tapahtui.

Historian pimentoon jäänyt aika kutkutti ruotsalaisen kirjailijan Aris Fioretosin mielikuvitusta siinä määrin, että hän keksi Melliksi kutsutulle Amelielle kohtalon. Tarinasta syntyi romaani Nelly B:n sydän, joka on kerännyt kiitosta sekä Ruotsissa että Suomessa. Teos ilmestyi viime vuonna suomeksi.

Suosio hämmentää hiukan kirjailijaa itseään, sillä romaani jäi häneltä aikanaan kesken kahdeksikymmeneksi vuodeksi.

–  On vaikeaa palata johonkin, jonka on jo jättänyt taakseen. Se on kuin shamppanjaa, josta puuttuvat kuplat, Fioretos sanoo.

Hän jopa unohti hankkineensa Beesen kuvia sisältäneen valokuvakirjan jo 1990-luvulla. Hän kertoi pöyristyneensä, kun berliiniläinen antikvariaatin pitäjä pyysi siitä 2  000 euroa.

–  Sitten kävi ilmi, että olin hankkinut saman albumin jo 20 vuotta aiemmin ja maksanut siitä 2  000 markkaa. Ainoa mikä harmitti oli, etten voinut enää vähentää sitä verotuksessa, kirjailija nauraa.

Romaani kertoo siitä, kuinka ensimmäinen saksalainen naislentäjä Cornelia "Nelly" Becker joutuu sydänlihaksensa takia luopumaan taivashaaveistaan, mutta saa tilalle ennenkokemattoman intohimon.

Rakkauden kohde on nuori Irma, joka panee hiilihapon virtaamaan Nellyn suonissa samalla tavalla kuin lentäminen aiemmin.

Tapahtumien taustalla sykkii 1920-luvun Berliini, joka dekadenteista kahviloista huolimatta asetti naisille tietyt rajat. Nellykään ei tahdo virallisesti erota aviomiehestään. Niin on molemmille helpompaa, hän uskoo.

–  Romaanissa on pohjimmiltaan kyse tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta.

.

Naisten osuus kiinnosti

Fioretosin edellinen romaani Mary on sekin kirjoitettu naisen näkökumasta.

–  Olen viehättynyt kokemuksista, joita en voi itse koskaan saada. Mary kertoo raskaudesta ja Nelly B kahden naisen välisestä rakkaudesta, Fioretos perustelee.

Hänen mukaansa kirjailijoita on kahta lajia.

–  Joko kirjoitat kokemuksista, joita olet kokenut itse tai kirjoitat kokemuksista, joita sinulla ei ole, eikä voi ollakaan. Kuulun jälkimmäisiin. Sillä on ehkä jotain tekemistä sen kanssa, että ulkopuolisuus ja toiseus kiehtovat minua.

Vuonna 2016 suomeksi julkaistu Mary sijoittuu Fioretosin isän kotimaahan Kreikkaan sotilasjuntan aikaan 1970-luvulla. Nuori, raskaana oleva nainen joutuu viiden muun naisen ja pienen pojan kanssa pahamaineiselle vankilasaarelle, jossa selviytyminen vaatii luottamusta ja vankien välistä solidaarisuutta.

–  Luottamus syntyy pienistä teoista, sen halusin osoittaa.

Kirjailijaa on ärsyttänyt 1960-luvun sukupolven miehinen sankariuho juntan lopulta syrjäyttäneestä kansannoususta. Tarinasta puuttui jotain, vaikka se hieno olikin. Häntä kiinnosti vaiettu naisten osuus.

–  Aloin kerätä kokemuksia, kuuntelin monia. Lopulta mielessäni alkoi hahmottua tarina tarinoiden takana.

Seuraava romaani sijoittuu nykyaikaan, Fioretos paljastaa, mutta ei kerro muuta.

–  Olen taikauskoinen. Kirjoitan yleensä 4–5 vuotta. Keho uusii itsensä kuudessa, seitsemässä vuodessa, minä olen vähän nopeampi.

Metsässä ahtaan paikan kammo

Fioretos on tullut Suomeen osallistuakseen Lahden kirjailijakokoukseen, jossa noin 70 kirjailijaa eri puolilta maailmaa pohtii viikonloppuna suhdettaan luontoon. Kreikkalaisen isän ja itävaltalaisen äidin Ruotsissa syntyneellä ja kasvaneella pojalla luontosuhde on monimutkainen.

–  Taistelin pienestä pitäen sen tunteen kanssa, että jos samaistun liikaa ruotsalaiseen luontoon, en ole lojaali niille maille, joista vanhempani tulevat.

Kirjailija on kuvaillut selkärankansa olevan kreikkalainen, hermonsa itävaltalaiset ja kielensä ruotsalainen.

Fioretos itse on asunut yli 20 vuotta Berliinissä, mutta hän muutti hiljattain takaisin Tukholmaan.

–  Tukholma on tuulinen saarten kaupunki. Kaikki on jotenkin avonaista. Talvella kun vedet jäätyvät, kaupungista tulee kaksi kertaa isompi, kun voit kävellä jäällä ja jättää ensimmäisenä jälkesi valkoiseen lumeen.

–  Olen kaupunki-ihminen. Minun on vaikea tuntea oloni rauhalliseksi ja levolliseksi metsässä, koen hyvin nopeasti ahtaan paikan kammoa.

Unelmien Ruotsi

Fioretosin isä pakeni 1950-luvun alussa Kreikasta Wieniin, mutta Itävalta ei ollut siihen aikaan demokraattinen.

–  Vanhat natsit pitivät valtaa. Kreikkalaisen oli mahdotonta saada töitä, jotta olisi kyennyt rahoittamaan opintonsa.

Kirjailijan isä lähti Ruotsiin kesäksi tienaamaan rahaa, mutta sairastui pian tuberkuloosiin ja joutui parantolaan yhdeksäksi kuukaudeksi. Isä jakoi huoneensa virolaisen kulttuuripersoonan Ilmar Laaban kanssa. Laaban tunsi kulttuuripiireissä kaikki.

–Isäni oli vakuuttunut siitä, että Ruotsissa asuu viisi miljoonaa kosmopoliittia älykköä. Sellaisessa maassa hän halusi elää ja niin hän pyysi äitinikin sinne.

Kommentoi




Suosituimmat kulttuuriuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat