Yritykset ovat alkaneet siirtää tutkimustoimintaansa Suomesta ulkomaille – Professori: "Tilanne on todella kehittymässä huonoon suuntaan"

Yritykset ovat hyvää vauhtia siirtämässä tutkimustoimintaa pois Suomesta.

Aalto-yliopiston professori Erkki Ormalan mukaan nopeimmin sitä ovat tehneet metallien jalostus- ja lääketeollisuus.

–Rahoituksen heikentyminen Suomessa on johtanut siihen, että ulkomailla rahoitus on huomattavasti runsaampaa. Sen seurauksena yritysten on helpompi toteuttaa innovaatiohankkeita ulkomailla.

Se tarkoittaa myös sitä, että kansainvälisesti toimivat yritykset synnyttävät uusia liiketoimintoja Suomen ulkopuolelle – eivätkä suinkaan Suomeen.

Ormalan mukaan niin EU, OECD kuin WEF näkevät tilanteen samalla tavoin.

–Innovaatiotoiminnan edellytykset ovat merkittävällä tavalla heikentyneet Suomessa. Tilanne on todella kehittymässä huonoon suuntaan.

Rahoitusta on leikattu voimakkaasti ja yhteistyö heikentynyt

Ormala luovutti elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.) raporttinsa Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaamisesta 2020-luvulla keskiviikkona.

Lintilä pyysi viime vuoden kesäkuussa professoria selvittämään valtion toimien riittävyyttä sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n roolia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa.

Raportin mukaan teknologia- ja innovaatiorahoitusta on leikattu Suomessa voimakkaasti, ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on heikentynyt. Myös osaajapula estää yritysten innovaatiotoimintaa.

Raporttia varten tehdyn yrityskyselyn mukaan vuonna 2015 yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnasta noin 17 prosenttia sijoittui ulkomaille. Osuuden on arvioitu kasvavan 28 prosenttiin tänä vuonna.

Ormalan viesti on, että Suomi on jäämässä muista maista jälkeen, jopa niiden jalkoihin. Tilanne uhkaa myös talouskasvua, jolla hyvinvointiyhteiskuntamme voitaisiin pelastaa.

Riittävän monelle vuodelle rahoitusta

Ratkaisuksi professori ehdottaa koordinaatiota ja rahoituksen lisäämistä sekä sen ennustettavuutta. Rahoitus pitää turvata riittävän pitkälle ajalle, jotta yritykset ja tutkijat uskaltavat sitoutua kehittämään uutta liiketoimintaa Suomessa.

Ormalan raportin mukaan valtion rahoitus yritysten innovaatiotoimintaan on tällä hetkellä enää 0,08 prosenttia bruttokansantuotteesta. OECD-maiden vertailussa Suomi on sijalla 28.

–Se raha, mitä valtio antaa yritysten tukemiseen, on matalampia koko OECD-alueella. Meillä on maita, joissa se on 15–20 prosentin tasolla, Ormala vertaa.

Valtion rahoituksella on hänen mukaansa suuri merkitys sille, minne yritykset päättävät sijoittaa innovaatiotoimintaansa.

Ormala esittää, että soveltavan tutkimuksen rahoitukseen ohjattaisiin vuosina 2020–2022 yhteensä 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus.

–Tämä palauttaisi Suomen tilanteen niin, että olisimme edes jossain määrin vertailukelpoisia muiden kehittyneiden talouksien kanssa.

Summasta 240 miljoonaa euroa menisi Business Finlandille eli entiselle Tekesille eri tutkimusohjelmahankkeiden toteuttamiseen. Loput 60 miljoonaa jaettaisiin Teknologiakeskus VTT:lle ja esimerkiksi yliopistosairaaloille sekä uusien elintarvikkeiden tutkimukseen.

Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on romahtanut

Rahoituksen heikentyminen on johtanut Ormalan mukaan myös siihen, että suomalaisyritykset ovat ryhtyneet etsimään yhteistyökumppaneita ulkomailta.

Ennen Suomi tunnettiin rikkaasta ja kehittyneestä yliopistojen ja yritysten välisestä yhteistyöstä.

Vuonna 2008 yritykset rahoittivat yliopistojen toiminnasta yli 8 prosenttia, kun vuonna 2017 se oli alle 4 prosenttia. Yliopistojen yrityksiltä saama rahoitus on laskenut yli 40 prosenttia 7 vuoden aikana.

–Se on aikamoinen romahdus. Missään muualla vastaavaa romahdusta ei ole tapahtunut, Ormala sanoo.

Ongelma on sekin, että koko tutkimustoiminta on tänä päivänä täysin hajallaan. Rahoitusta myöntävät eri tahot, ja tutkimuksia tehdään eri laitoksissa ympäri Suomea. Kenelläkään ei ole Ormalan mukaan kokonaiskuvaa tilanteesta eikä tutkimuksia pystytä näin ollen taloudellisesti hyödyntämään.

–Meidän pitää palauttaa Suomeen sellainen järjestelmä, jossa me koordinoidusti ja pitkäjänteisesti kehitämme tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa.

Ormala ehdottaa, että Suomeen nimetään selkeät johtoryhmät. Niissä olisi sekä akateemisia tutkijoita että yrityksiä, jotka yhdessä koordinoisivat ja analysoisivat tutkimusta Suomessa.

Lintilä: Raportti on otettava vakavasti

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan Ormalan raportti on otettava vakavasti. Sen viesti on selkeä.

–Jotta voimme pysyä kehityksen eturivissä, Suomen asemaa houkuttelevana tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sijoittumispaikkana on vahvistettava. On huolestuttavaa, että yritystemme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa on trendinomaisesti siirtynyt ulkomaille.

Lintilän mukaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä pitää vahvistaa.

–Yritykset pyrkivät sijoittumaan sinne, missä yhteistyöverkostot, asenneilmapiiri ja innovaatiojärjestelmän tuki ovat suotuisimmat. Suotuisan toimintaympäristön ja innovaatioita suosivan lainsäädännön järjestäminen on julkisen sektorin tehtävä, ministeri linjaa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Tilastokeskuksen mukaan 6,2 miljardia euroa vuonna 2017.

Jaana Mattila

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat