Veroprosenttia nostavien kuntien määrä voi lähes kaksinkertaistua ensi vuonna

HELSINKI

Kuntatalouden vaikea tilanne pakottaa aiempaa useamman kunnan nostamaan veroprosenttiaan. Kunnallisveroa korotetaan ensi vuonna arviolta 80–90 kunnassa, ennakoi Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Kyseessä on vasta alustava arvio, mutta joka tapauksessa veronkorotuksiin päätyvien kuntien määrä on kasvamassa merkittävästi. Tälle vuodelle veroprosentti nousi 46 kunnassa. Viime vuosina lukema on pysynyt noin viidessäkymmenessä.

Kuntien heikosta taloustilanteesta kertoo, että viime vuonna noin 200 kuntaa eli kaksi kolmasosaa kaikista kunnista teki alijäämäisen tuloksen. Määrä on toissa vuoteen verrattuna noin nelinkertainen. Kuntaliitto sanoikin jo helmikuussa, että kuntatalous on ajautunut kriisiin.

Kouvolassa kovia korotuspaineita

Paineita kunnallisveron nostoon on muun muassa Kouvolassa, jonka talous painui viime vuonna raskaasti miinukselle. Alijäämää paisuttivat etenkin sote-kustannusten kasvu ja verotulojen jääminen odotuksista.

Säästöjä on haettu muun muassa kesäkuussa päättyneillä yt-neuvotteluilla. Niiden seurauksena Kouvolan kaupunki vähentää yli sata henkilötyövuotta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Harri Helmisen (sd.) mukaan "kaikki konstit ovat nyt pöydässä" Kouvolan talouden tasapainottamiseksi. Pohdinnassa on myös kuntaveron nostaminen nykyisestä 20,75 prosentista.

–  Paineet ovat kovat, mutta en uskalla vielä sanoa, että lähdemme korottamaan, Helminen sanoo STT:lle.

Vaikeuksia myös suurilla kaupungeilla

Kuntaliiton Punakallion mukaan talousongelmia on nyt pienten kuntien lisäksi suurilla kaupungeilla.

Isojen kaupunkien taloutta painavat muun muassa investoinnit ja väestön ikääntymisestä johtuva sote-menojen kasvu. Punakallion mukaan yllätyksenä on tullut verotulojen huono kehitys isoissa kaupungeissa, lukuun ottamatta Helsinkiä ja Espoota.

Hän nostaa yhdeksi syyksi heikkoon verokertymään vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Myös valtionosuuksien indeksijäädytykset ovat kurittaneet kuntia viime vuosina.

Punakallio uskoo, että kunnissa pyritään välttämään kuntaveron nostoa viimeiseen asti.

–  Valtuustoissa ollaan huolissaan, että kunnan vetovoima heikkenee, jos veroprosenttia nostetaan.

Toisaalta heikosti sujunut viime vuosi on kasannut kunnille runsaasti paineita veronkorotuksiin.

–  Taloudellinen paine on tosi kova, että lisävelkaantumista ei voida tehdä jatkuvasti.

Nurmijärvi nostamassa veroa

Uudellamaalla sijaitseva ja väkimäärältään kasvava Nurmijärvi päätti jo kesäkuussa varautua kuntaveron korottamiseen prosenttiyksikön neljäsosalla. Nyt veroprosentti on 19,50.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Virpi Räty (kok.) kertoo STT:lle, että Nurmijärvi on joutunut ottamaan velkaa mittavien investointien rahoittamiseksi eikä investointitarve hellitä lähivuosina. Tulossa oleva ohikulkutie vaatii tieinvestointeja, ja sisäilmaongelmien takia pitää harkita uusien koulujen ja päiväkotien rakentamista.

Rädyn mukaan velkamäärää ei haluta nostaa "ihan hirveästi", joten kunnassa on päädytty pieneen veroprosentin nostoon. Hän uskoo monien kuntalaisten ymmärtävän korotuksen.

–  Moni on jo sanonut, että enemmänkin voisi (nostaa kuntaveroa), kunhan kaikki asiat hoituvat, Räty kertoo.

Veronkorotus "hankalaa imagollisesti"

Rovaniemellä karsitaan kuluja viime maanantaina alkaneilla yt-neuvotteluilla. Kaupungin kaikkia työntekijöitä koskevat yt-neuvottelut voivat johtaa noin 80 henkilötyövuoden vähentämiseen.

Rovaniemen veroaste on nyt 21 prosenttia. Ennen kuntaveron nostoa pyritään katsomaan kaikki muut keinot, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala (kesk.).

–  Rovaniemellä on aika korkea veroprosentti jo nyt. Siitä vielä korottaminen on hankalaa imagollisestikin, Ansala sanoo STT:lle.

Kaupungin taloutta ovat rasittaneet kuntien valtionosuuksien ja verotulojen pieneneminen sekä kustannusten kasvu. Ansalan mukaan tilannetta helpottaisi, jos valtionosuuksien indeksikorotukset palautetaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että valtionosuuksien leikkaukset päättyvät ensi vuonna.

Ansala pitää tärkeänä kysymyksenä myös sitä, korvaako valtio täysimääräisesti kunnille tulevien lisävelvoitteiden, kuten hoitajamitoituksen noston, aiheuttamat kustannukset.

–  Ne ovat kriittisiä juttuja, Ansala sanoo.

Kunnissa seurataan budjettipäätöksiä

Kunnissa seurataan nyt tarkkaan, millaisia päätöksiä pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus tekee tulevassa budjettiriihessä.

Valtion ensi vuoden budjettia valmistellaan keväällä hyväksytyn kehysbudjetin pohjalta. Sen mukaan kuntien valtionosuuksiin olisi tulossa noin miljardin euron lisäys ensi vuodelle.

Valtiovarainministeriö on kuitenkin jo huomauttanut, ettei kuntatalous vahvistu vastaavasti miljardilla. Esimerkiksi kiky-sopimukseen sisältyvä lomarahojen leikkaus päättyy tähän vuoteen, joten kuntien palkkamenot kasvavat ensi vuodelle.

Kuntaliitto vaatii hallitusta pitämään kiinni aiemmin sovituista valtionosuuksien palautuksista.

–  Niitä ei saa lähteä budjettiriihessä perumaan tai leikkaamaan uudestaan, Punakallio sanoo.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat