Valtiovarainministeri muistuttaa, ettei hallituksen työllisyystavoitetta ravistettu hihasta – "Meillä ei ole mitään edellytyksiä pärjätä, jos emme saa työperäistä maahanmuuttoa kasvatettua"

HELSINKI

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) aikoo viitoittaa uuden hallituksen tietä ensimmäiseen budjettiriiheen tiukasti hallitusohjelman kirjausten mukaan.

Hallituksen suurina tavoitteina ovat julkisen talouden tasapaino vuonna 2023 ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin.

Neuvotteluvaiheessa valtiovarainministeriö oli tarjonnut kirjaukseksi, että julkisen talouden rahoitusasemassa voisi pyrkiä jopa 0,5 prosentin ylijäämään.

Tämä ei kuitenkaan sellaisenaan siirtynyt hallitusohjelmaan Säätytalolla käydyissä neuvotteluissa.

Lintilän mukaan hallituksen ja valtiovarainministeriön linjoissa ei ole ristiriitaa.

–  Ei, koska hallitusohjelma on se määrittävä tekijä. Se on ihan selvä, Lintilä sanoo.

Hän korostaa, että myös mahdolliset erimielisyydet hallituskumppaneiden välillä ratkotaan Säätytalolla sovittujen linjojen mukaisesti.

–  Varmasti tulee vastaan sellaisia tapauksia, ja sellaisia aiheita, jotka eivät välttämättä ole kovin miellyttäviä yksittäisille puolueille, mutta hallitusohjelman neuvotteluvaiheessa nämä on sovittu ja sen mukaan mennään, Lintilä sanoo.

"Näivettymisen lin ja" uhkaa

Hallitusohjelmaa on arvosteltu siitä, että se nojaa liiaksi työllisyyden oletettuun kasvuun. Lintilä kuitenkin muistuttaa, että 75 prosentin työllisyystavoitetta ei ravistettu hihasta.

–  Se on se luku, jolla me pystytään pitämään julkinen talous tasapainossa tällä kustannusrakenteella, Lintilä sanoo.

Valtiovarainministerinä häntä huolettaa ”näivettymisen linja”, jolle Suomi uhkaa painua.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että Suomessa eläköityy esimerkiksi valtiolta ja kunnilta suuri määrä työntekijöitä lähivuosina.

–  Tästä talosta puolet eläköityy kymmenen vuoden sisällä, kunnilta yksi kolmasosa, sitten totta kai yksityinen sektori siihen päälle.

Keskeinen kysymys on hänen mukaansa se, mistä löydetään työntekijöitä tekemään aivan normaaleja päivittäisiä töitä.

–  Meillä ei ole mitään edellytyksiä pärjätä, jos me emme saa työperäistä maahanmuuttoa kasvatettua ja tehostettua toimintaamme, siis tehtyä oikeita asioita, jotta tuottavuutta pystytään kasvattamaan.

Lintilä odottaa liitoilta vastuullisuutta

Pian alkavista työmarkkinaneuvotteluista on povattu vaikeita, kun palkansaaja- ja työnantajajärjestöt vääntävät muun muassa siitä, pidetäänkö kilpailukykysopimuksessa sovitusta työajan pidennyksestä kiinni jatkossakin.

Lintilän mukaan tämä ei kuitenkaan vaikuta hallituksen budjettityöhön.

–  Täytyy vain toivoa, että kilpailukyky säilytetään.

Hän ei suostu ottamaan kantaa, mitä työajan pidennykselle pitäisi tehdä.

–  En sekaannu suin surminkaan asiaan. Se on heidän keskenään liittoneuvotteluissa sitten soviteltava.

Lintilä sanoo kuitenkin odottavansa liitoilta vastuullisuutta. Hän sanoo, että liitoissa tiedetään varmasti hyvin talouden epävarma tilanne, joka kumpuaa maailmantaloudesta ja matalasta kasvusta.

–  Ei siihen mitään lisäelementtejä olisi suotavaa tuoda. Se ei ole kenenkään etu. Vaikka tunnelmat käyvät varmasti siellä neuvottelupöydissä kuumana, niin pitäisi muistaa se talouden iso kuva.

Aktiivimallin korvaavat toimenpiteet tulevat

Pääministeri Antti Rinne (sd.) vahvisti maanantaina Ylen haastattelussa, että aktiivimallista puretaan vain leikkuri ja työttömyysturvan omavastuuaika säilyy viidessä päivässä.

Lintilä kommentoi asiaa sanomalla, että hallituksen esitys on nyt lähdössä lausuntokierrokselle, jonka jälkeen sen lopullinen muoto katsotaan läpi.

Hän muistuttaa, että hallitusohjelmassa on sovittu aktiivimallin korvaamisesta, kun vaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty ja että lokakuussa Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta odotetaan tutkimusta aktiivimallin vaikutuksista.

–  Nämä tulevat mukaan siihen vielä. Sen jälkeen sorvataan lopullinen hallituksen esitys, Lintilä sanoo.

Lintilä ei halua ottaa kantaa siihen, millaisia aktiivimallin korvaavien toimenpiteiden pitäisi olla. Keinoja pohditaan vastuuministeriöissä.

–  Antaa jokaisen ministeriön hoitaa oma sektorinsa.

Hallituksessa rauha maassa

Hallituksen alkutaipaleessa ei Lintilän mukaan ole ollut mitään dramaattista. Hän muistuttaa, että vaalien jälkeen puolueet jäävät usein kiinni vaalitunnelmiin, mutta siitä huolimatta hallituksen sisällä työilmapiiri on hyvä.

–  Ensinnäkin lähtötilanne pitää mieltää: tulee neljä puoluetta oppositiosta ja edellisestä hallituksesta jää yksi. Totta kai siinä, sanotaan, terminologiassa voi olla vähän sellaista, jota on jäänyt oppositiokaudelta ja toisin päin.

Lintilä vakuuttaa, että hallituksessa ei ole jakolinjoja, vaikka julkisuudessa onkin ollut esillä eriäviä kantoja esimerkiksi keskustan ja vihreiden edustajilta. Tämän vastakkainasettelun Lintilä laskee hiljaisen uutiskesän piikkiin.

–  Mikäs sen helpompi, jos joku edustaja sanoo jotain, joka voidaan tulkita ihan sama millä tavalla, niin totta kai siitä voidaan tempaista, Lintilä sanoo.

Suosionosoitus olisi kuolemansuudelma

Keskusta valitsee syyskuun alussa uuden puheenjohtajan. Lintilä päätti olla asettumatta ehdolle "pragmaattisten syiden" vuoksi.

Aikataulut olisivat menneet pahasti ristiin, sillä keskustan puheenjohtajakiertuetta käydään samaan aikaan kun budjetin valmistelu on kuumimmillaan.

Päätös pitää, eikä Lintilä ole tullut toisiin ajatuksiin. Hän ei myöskään suostu paljastamaan omaa suosikkiaan kisaa käyvien elinkeinoministeri Katri Kulmunin ja puolustusministeri Antti Kaikkosen väliltä.

–  Luulen, että jos rupeaisin suosimaan jompaakumpaa, niin se olisi kuolemansuudelma.

Lintilä ei halua ennakoida, mitä hänelle käy, jos keskustan seuraava puheenjohtaja haluaa ottaa itselleen valtiovarainministerin salkun.

– Tuleva puheenjohtaja tekee omat päätöksensä. Tuleeko hän tähän taloon, jatkaako hän nykyisissä tehtävissä, tapahtuuko jotain muutoksia heti, tapahtuuko myöhemmin? Ei se ole tietyllä tavalla minun asia. Tässä kansanliikkeessä on aina tehty niitä hommia, joita kansanliike on antanut.

Sekä Kulmuni että Kaikkonen ovat arvioineet, että mahdollisessa salkunvaihdossa ei kannata hötkyillä puheenjohtajavalinnan jälkeen.

Esimerkiksi Kaikkonen on pohtinut, että uudella puheenjohtajalla on perusteltuja paineita siirtyä valtiovarainministeriöön, mutta vaihto voi siirtyä Suomen EU-puheenjohtajakauden yli. EU-puheenjohtajakausi kestää tämän vuoden loppuun.

Keskustan kannatus on laahannut historiallisen huonoissa luvuissa, ja Lintilän mukaan puolueen olisi pystyttävä kirkastamaan kertomustaan. Hän sanoo, että tässä onnistuttiin vuonna 2015, puolue kiteytti viestinsä Suomi kuntoon -sanomaan, mutta "tuotantokausi kakkonen" epäonnistui, kun hallituskaudella tehtyjen päätösten perusteita ei osattu avata äänestäjille tarpeeksi hyvin.

Hän kuitenkin pohtii, että politiikan tekemisessä riittää pohdittavaa itse kullakin.

– Luulen, että ei tuolla kokoomuksenkaan puolella aaltoja tehdä, kun kannatus on reilut 16 prosenttia ja ollaan oppositiossa.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat