THL: Yhä suuremmat silakat kelpaavat jatkossa vientiin – ympäristömyrkkypitoisuudet laskussa Itämerellä

HELSINKI

Itämeren silakat sisältävät yhä vähemmän ympäristömyrkkyjä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tuoreista mittaustuloksista selviää, että ympäristömyrkyiksi määriteltyjen dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet jopa neljä viidesosaa viimeisten 40 vuoden aikana.

Mittaustulokset osoittavat, että tällä hetkellä alle 19-senttinen Selkämeren silakka alittaisi EU:n sisämarkkinoille asetetut raja-arvot ja kelpaisi näin vientiin. THL:n erikoistutkija Panu Rantakokon mukaan vaikuttaa todennäköiseltä, että muutaman vuoden kuluttua myös alle 21-senttinen silakka olisi raja-arvojen suhteen vientikelpoista.

Tutkimustulokset ovat merkittäviä, koska nykyisellään EU:n lainsäädännössä on määritetty, että yli 17 sentin mittainen silakka on dioksiinien vuoksi vientiin kelpaamatonta. Vuonna 2017 Selkämeren saaliissa vähintään 17-senttisiä silakoita oli noin joka kolmas. Massaosuus oli vielä tätäkin suurempi.

Päästöjen rajoitus näkyy mittauksissa viiveellä

Itämeren silakat sisältävät edelleen pieniä määriä dioksiineja, mutta THL:n mukaan kotimaista kalaa voi syödä turvallisesti Ruokaviraston suosituksia noudattaen. Pienet ja nuoret silakat sisältävät vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin suuremmat ja vanhemmat lajitoverit.

THL kertoo, että silakan jalostusarvoa on pyritty nostamaan kalajauhotehtaan avulla.

Kemiönsaaren Kasnäsissä vuonna 2016 toimintansa aloittanut tehdas käyttää noin 20–30 prosenttia Suomen vuotuisesta silakkasaaliista. Tehtaalla on käytössä dioksiinien puhdistusprosessi, jonka avulla lopputuotteiden pitoisuudet alittavat EU:n raja-arvot.

Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu kansainvälisin sopimuksin ja rajoituksin. Tämä näkyy THL:n mukaan nyt viiveellä mittaustuloksissa.

Mittaustulokset ovat osa Kalakas- ja Tukala-hankkeita. Pitoisuuksia selvitettiin hankkeissa vuosina 2016–2019. Kalakas-hankkeessa myös laadittiin malli, jonka avulla on mahdollista ennustaa pitoisuuksien laskua eri silakan kokoluokissa tästä eteenpäin.

Kalakas-tutkimushankkeessa olivat mukana THL, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Kemiönsaaressa sijaitseva kalajauhotehdas Salmonfarm. Hanketta rahoitti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat