Raaseporin onnettomuudesta syytetty kiistää rikokset ja vetoaa Puolustusvoimien puutteelliseen riskienarviointiin – "Puolustusvoimat ei varoittanut varusmiehiä risteyksen vaarallisuudesta"

HELSINKI

Raaseporin tuhoisasta tasoristeysonnettomuudesta syytetty kiistää syyllistyneensä mihinkään rikokseen. Puolustusvoimien kuorma-autoa kuljettanut mies sanoo, ettei ollut huolimaton lokakuussa 2017 sattuneessa onnettomuudessa.

–  Syytetty ei tiennyt, eikä hänen olisi pitänyt tietää, että junan havaitseminen kuljettajan paikalta ei ollut mahdollista, kirjallisessa vastauksessa sanotaan.

Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui lokakuussa 2017, kun armeijan kuorma-auto ja VR:n taajamajuna törmäsivät Skogbyn vartioimattomassa tasoristeyksessä. Syyttäjä vaatii miehelle tuntuvaa sakkorangaistusta tai ehdollista vankeutta kolmen varusmiestoverinsa kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta.

Syyttäjä katsoo, että kuorma-autoa kuljettaneen varusmiehen olisi pitänyt ymmärtää, että ohjaamosta ei pysty näkemään oikealta mahdollisesti lähestyvää junaa. Kuljettajan olisi pitänyt pyytää jotain toista ohjaamossa olevaa katsomaan, ettei juna ole tulossa tai menemään ulos ohjaamaan ylitystä.

Syytetty vetoaa kirjallisessa vastauksessaan risteyksen vaarallisuuteen ja Puolustusvoimien puutteelliseen riskienarviointiin.

–  Harjoitukseen kuuluneita tasoristeysten ylittämisiä ei tunnistettu riskeiksi, eikä ylitettäviä tasoristeyksiä nimetty riskienarvioinnissa, jotta niistä olisi voitu varoittaa varusmiehiä, vastauksessa sanotaan.

–  Harjoitusta ennen tai sen aikana Puolustusvoimat ei varoittanut harjoitukseen osallistuneita varusmiehiä kyseisen tasoristeyksen vaarallisuudesta.

Syytetty vetoaa myös huonoihin sääolosuhteisiin. Puolustus katsoo, että syyttäjän väite, että onnettomuushetkellä näkyvyys olisi ollut ainakin joitakin satoja metrejä, ei pidä paikkaansa.

Puolustus: Risteyksessä ajettu ilman apukuljettajaa

Puolustuksen mukaan onnettomuuden jälkeisissä tutkimuksissa on havaittu, että Skogbyn tasoristeystä ei voi ylittää turvallisesti ilman, että apukuljettaja tähystää junan tulosuuntaan. Vastauksessa huomautetaan, että aika ajoin Puolustusvoimien maastokuorma-autoilla on ajettu risteyksessä niin, ettei kyydissä ole ollut apukuljettajaa.

–  Vallinneen käytännön mukaan Puolustusvoimissa siis ainakin sallittiin – ja organisaation hierarkkinen rakenne huomioiden todennäköisesti myös edellytettiin tai käskettiin – että tarvittaessa maastokuorma-autojen kuljettajat ylittävät kyseisen tasoristeyksen ilman tähystävää apukuljettajaa, vastauksessa sanotaan.

Puolustuksen mukaan esimiesten tai Puolustusvoimien taholta missään vaiheessa ei ollut edellytetty, että tasoristeystä ylittäessä jonkun pitää mennä ulkopuolelle katsomaan, ettei junaa tule.

–  Syytetyn menettely tasoristeykseen onnettomuustilanteessa ajettaessa ei ollut poikkeavaa eikä huolimattomampaa verrattuna siihen, millä tavalla hän ja joukon muut kuljettajat olivat tasoristeyksen aikaisemmin harjoituksen aikana ylittäneet.

"Automme oli junaradalla, sitten jysähti"

Esitutkintamateriaalin mukaan ohjaamossa oikealla istunut varusmies ei ollut huomannut lähestyvää junaa.

–  Muistan, että oli erittäin huono sää. Lähdimme liikkeelle ja lähestyimme junarataa hiljaisella nopeudella. Kukaan hytissä olleista ei reagoinut millään muotoa. Auto liikkui hiljaisella nopeudella, ja mitään syytä ei ollut pysähtyä, varusmies kertoi kuulustelussa.

Hän sanoi katsoneensa junaradalle päin.

–  Muistan, että katsoin oikealle junan tulosuuntaan, mutta en nähnyt mitään, enkä kuullut mitään. Sitten, kun automme oli junaradalla, niin sitten jysähti.

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) raportin mukaan Raaseporin onnettomuuden aikaan oli hämärää ja satoi räntää. Onnettomuuden silminnäkijä on kertonut esitutkinnassa sateen olleen voimakas.

–  Tapahtumahetkellä satoi räntää niin, että pyyhkijät olivat kovimmalla nopeudella.

Skogbyn risteys oli luokiteltu vaaralliseksi. Siinä ei ollut puomia tai muita varoituslaitteita, ja lisäksi puomin puuttumisesta ilmoittava liikennemerkki puuttui. Risteyksen vaarallisuutta lisäsi myös sen muoto. Onnettomuuspaikalta katsottuna junarata kohtaa autotien viistosti takaoikealta.

Esitutkintamateriaalin mukaan varusmiehille ei ollut puhuttu risteyksen vaarallisuudesta. STT:n tietojen mukaan eri viranomaiset ovat onnettomuuden jälkeen ihmetelleet, miksi Uudenmaan prikaati käytti vaaralliseksi tiedettyä Skogbyn risteystä, kun lähellä oli vaihtoehtoinen reitti radan yli. Uudenmaan prikaati ei halunnut antaa STT:lle haastattelua onnettomuudesta.

Kommentoi








Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat