Suomessa asuvat ulkomaalaiset mukaan kotouttamiseen – seksuaalisuudesta puhuttava rohkeasti

Suomessa pitkään asuneet ulkomaalaiset pitäisi saada tiiviimmin mukaan turvapaikanhakijoiden kotouttamistyöhön, sanoo Oulun maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja Jamal Awad.

–Suomessa jo pitkään asuneilla ulkomaalaisilla on paljon tietoa ja kokemusta kotouttamisesta. He tietävät, miten kotouttaminen tulisi tehdä ja mihin asioihin tulisi keskittyä. Siksi heille kannattaisi antaa enemmän vastuuta kotouttamistyössä, Awad sanoo.

Somaliasta Suomeen tullut Awad on itse asunut Suomessa kaksikymmentä vuotta. Hän tuntee maahanmuuttajaverkostot oman arkensa sekä maahanmuuttoneuvoston puheenjohtajan tehtävän kautta.

Parempaa viranomaisyhteistyötä

Oulussa tapahtuneet seksuaalirikokset ovat herättäneet kysymyksen siitä, onko kaupungissa onnistuttu turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa riittävän hyvin.

Awadin mielestä yleisarvosana on hyvä, mutta kehittämistä riittää.

–Niiden viranomaisten, jotka ovat vastuussa kotouttamisesta, pitäisi tehdä yhä enemmän yhteistyötä keskenään.

Hyvänä esimerkkinä Awad mainitsee Oulun poliisin, joka osallistuu aktiivisesti kaupungin somaliyhteisön toimintaan ja tapaamisiin.

–Yhteistyö poliisin kanssa on ollut aktiivista molemmin puolin. Me keskustelemme, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja mikä on ajankohtaista. Tämänkaltaista toimintaa pitäisi olla muidenkin viranomaisten kanssa enemmän, hän sanoo.

Seksuaalisuudesta puhuttava rohkeasti

Jamal Awad korostaa, että Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille pitää puhua avoimesti ja reilusti seksuaalisuudesta sekä siitä, mikä Suomessa on sallittua ja mikä ei.

–Nuorille on kerrottava rohkeasti seksuaalisuudesta ja siitä, miten täällä Suomessa toimintaan, että täällä on eri säännöt kuin heidän kotimaassaan. On tärkeää, että heille kerrotaan kaikkea, mikä liittyy seksuaalisuuteen.

Awad kertoo, että Oulussa asuvat ulkomaalaiset ovat olleet järkyttyneitä ja kauhuissaan nyt julkitulleista seksuaalirikoksista.

–Rikokset ovat iljettäviä, kun ne ovat kohdistuneet vielä lapsiin. Nämä uutiset ovat olleet todella masentavia, sillä samalla on leimattu ne ihmiset, joilla ei ole mitään tekemistä näitten rikosten kanssa.

Nuorten perään pitäisi katsoa tarkemmin

Awadin mukaan Suomessa kolmen vuoden kotoutumisaika voi olla monelle liian lyhyt. Hänen mukaansa erityisesti nuoria pitäisi seurata aiempaa enemmän, jotta nuorten elämässä olisi sopivasti sosiaalista kontrollia.

–Nuorten perään pitäisi katsoa enemmän myös sen jälkeen, kun he siirtyvät tavallisten palveluiden pariin. Viranomaisten olisi hyvä tietää, missä nämä nuoret menevät ja kulkevat. Jo nyt Oulussa on paljon niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia syrjäytyneitä nuoria.

Awad itse on kotoutunut harrastusten eli urheilun kautta sekä opettelemalla kielen.

–Ilman kieltä ei pärjää, eikä pääse kulttuuriin sisälle. Itse menin aktiivisesti mukaan urheilutoimintaan, jolloin oli pakko puhua ja samalla pääsi yhteisöihin kiinni.

Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Timo Peltovuori perää myös sitä, että nuorten turvapaikanhakijoiden perään katsottaisiin tarkemmin.

Perhekodeissa asuvilla nuorilla on ympärillään kavereita sekä aikuisia ohjaajia. Kun nuori muuttaa perhekotiyksiköstä yksityisasuntoon, hän voi helposti jäädä yksin.

–Kun nuori laitetaan asumaan omilleen, siellä takana voi olla hyvä ajatus, mutta se ei välttämättä toimi. Olisi hyvä, että katsoisimme ylipäätään nuorten perään tarkemmin, jotta tietäisimme, missä he ovat ja miten heillä menee, Peltovuori sanoo.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat