Suomen ehdotus EU:n tulevien vuosien budjetiksi tekee pesäeroa tiukimman budjettikurin maihin

BRYSSEL

Suomi on jättänyt muille EU-maille odotetun ehdotuksensa tulevan seitsemän vuoden budjetiksi. Ehdotuksella Suomi tekee pesäeroa kaikkein tiukimman budjettikurin maihin.

Suomi ehdottaa budjetin suuruudeksi 1,07 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta. Budjetti olisi suuruudeltaan 1  087 miljardia euroa, mikä on vähemmän kuin komission ehdottama 1  135 miljardia. Budjettikehys koskee vuosia 2021–2027.

Lokakuussa julkaistussa luonnoksessaan Suomi ehdotti budjetin suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia. Kyse oli jäsenmaille heitetystä koepallosta, joka on saanut kritiikkiä kautta linjan. Nyt annettu lopullinen ehdotus asettuu lähemmäs komission esittämää 1,1 prosenttia ja on samalla kauempana tiukan budjettikurin maiden Ruotsin, Itävallan, Saksan, Tanskan ja Hollannin toiveista. Ne ovat vaatineet budjetin asettamista yhteen prosenttiin.

Samaan aikaan parlamentti on toivonut selvästi terhakampaa otetta tulevaisuuteen, ja kasvattaisi budjetin 1,3 prosenttiin.

–  Rahankäyttö uusiin kohteisiin kasvaa, se on tärkeä viesti. Uudet kohteet ovat budjetin suurin menoluokka, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen kertoi maanantaina toimittajille Helsingissä.

EU:n rahankäyttö on karkeasti kolmipalainen kakku. Maatalous ja aluerahat ovat perinteisesti olleet kakun isoimmat palat.

Nyt Suomi esittää komission tavoin, että uusiin menokohteisiin ja muun muassa tutkimusrahoitukseen varataan isompi osuus kuin maatalouteen ja aluerahoitukseen. Uusia kohteita ovat esimerkiksi uraauurtava tutkimus, puolustusyhteistyö ja maahanmuutto.

Maatalouden leikkaus loivenisi

Maatalouden osuus kokonaispotista olisi 30,7 prosenttia, aluerahojen 29,7 ja muiden menokohteiden 32,8 prosenttia. Hallintomenojen osuus olisi 6,8 prosenttia.

Komission esitykseen verrattuna Suomi tasoittaisi maatalouteen esitettyä leikkausta. Maatalousmenot pienenisivät vain 13 prosentilla kuluvasta rahoituskehyksestä, kun komission esitys oli 15 prosenttia.

Varsinkin itäisemmän EU:n maille tärkeitä aluerahoja leikattaisiin 12 prosentilla. Se on enemmän kuin komission esittämä 10 prosentin leikkaus.

EU:n on paikattava budjettiaan brexitin takia, mutta löydettävä rahaa myös uusiin menokohteisiin.

EU-maat ovat harkinneet erilaisia vaihtoehtoja uusiksi tulonlähteiksi. Sellaista tulonlähdettä, josta kaikki olisivat samaa mieltä, on ollut kuitenkin vaikea löytää. Esimerkiksi muovimaksu on saanut jonkin verran tukea, kun taas yritysverosta ei löydy tilkettä ainakaan nopeasti.

Suomen maksuosuus kasvaa

EU:n käyttämästä rahasta neljänneksen pitäisi ehdotuksen mukaan mennä ilmastotoimiin. Tuppurainen kertoo pyytäneensä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta selvitystä siitä, mitä kaikkea ilmastorahaksi voidaan laskea.

–  Sitten meillä on tutkittua tietoa, mitä voidaan laskea ilmastotoimeksi. 1  087 miljardin euron potista 25 prosenttia tullaan ohjaamaan ilmastotoimiin. Se on valtava ilmastorahoitus Euroopan unionilta tulevana seitsemänä vuonna, Tuppurainen sanoo.

Suomi on maksanut EU:n budjettiin enemmän kuin se sieltä saa.

–  Suomen nettomaksuosuus kasvaa jonkin verran, mutta ei niin paljon kuin komission esityksessä, koska meidän ehdotuksemme kokonaistaso on alempi, Tuppurainen kertoo.

Oikeusvaltiokytky kirjattiin

EU:n puheenjohtajamaana Suomen tehtävänä oli valmistella ensimmäinen ehdotus budjettineuvotteluiden pohjaksi. Työ on tehty, mutta sopua joudutaan vielä odottamaan ensi vuoden puolelle.

Suomen puheenjohtajakausi päättyy vuoden lopussa.

Vaikeaan vaalikausien taitteeseen ajoittunut puheenjohtajuus ei ole tuonut Suomelle isoja saavutuksia. Askeleena eteenpäin voi pitää sitä, että Suomi on kirjannut budjettiehdotukseensa oikeusvaltiokytkyn, kuten hallitus lupasi.

Oikeusvaltiokytky tarkoittaa sitä, että jäsenmaat voisivat puuttua tilanteeseen, jos maan oikeusvaltio-ongelmat aiheuttavat EU:lle taloudellista haittaa tai EU-rahaa ei käytetä asianmukaisesti. Teksti mainitsee nimenomaan oikeusvaltiokehityksen, ei pelkästään korruptiota.

Budjettiehdotus tai tarkemmin "neuvottelulaatikko" on nyt annettu. Ensi viikon huippukokouksesta eteenpäin Suomi on kuin mikä tahansa jäsenmaa ja ryhtyy ajamaan omia tavoitteitaan. Vetovastuun neuvotteluista ottaa huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat