Sisäministeriö arvioi uudelleen, kuka jatkossa johtaa KRP:tä ja kuka Helsingin poliisia

HELSINKI

Helsingin käräjäoikeus antaa keskiviikkona ratkaisun, syyllistyivätkö Jari Aarnio, kaksi hänen alaistaan ja pitkä liuta nykyistä ja entistä poliisijohtoa virkarikoksiin tietolähteiden rekisteröimättömyyden takia. Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio putsasi poliisin käyttämät tietolähteet pois poliisin rekisteristä viime vuosikymmenen vaihteessa, eikä uusia rekisteröity vuosiin.

Tietolähde voi olla esimerkiksi rikollisissa piireissä liikkuva henkilö, joka antaa poliisille vinkkitietoa alamaailman tapahtumista.

Syytettyjä on yhteensä kahdeksan. Syyttäjän mukaan Aarnion yläpuolella poliisiorganisaatiossa olleiden virkamiesten on täytynyt tietää, mitä laitoksessa tapahtuu ja pitänyt puuttua syyttäjän laittomaksi katsomaan toimintaan.

Nykyisistä korkeista poliisivirkamiehistä syytteessä ovat Helsingin poliisin päällikkö Lasse Aapio ja keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot. Molemmat ovat olleet syytteiden käsittelyn ajan virasta pidätettynä puolella palkalla. Sisäministeriön osastopäällikkö Jukka Aalto kertoo, etteivät he ole voineet olla missään tekemisissä työnsä kanssa. KRP:tä on johtanut hyllytyksen ajan poliisineuvos Tero Kurenmaa ja Helsingin poliisia Tomi Vuori Poliisihallituksesta.

Kaikki mahdollisuudet auki

Aallon mukaan sisäministeriö tekee Aapion ja Lardotin asemasta uuden harkinnan käräjäpäätöksen jälkeen. Aallon mukaan kaikki mahdollisuudet ovat edelleen avoimia. Tuomitaan heidät tai ei, ministeriö tekee virasta pidättämisen jatkamisesta kokonaisharkinnan muun muassa päätöksen sisällön perusteella.

Käräjäpäätös ei tule heti lainvoimaiseksi ja siitä voi myös valittaa hovioikeuteen. Teknisesti ottaen syytteessä oleminen siis voi jatkua, jos syyttäjä tai syytetyt valittavat tuomiosta.

–  Tässä kohtaa on uusi tilanne, jossa joudutaan arviomaan, ovatko viranhoidon edellytykset uudessa tilanteessa olemassa, Aalto sanoo.

Tuomion tullessa Aapio ja Lardot voisivat periaatteessa myös menettää virkansa, kuten tuomitulle ex-valtakunnansyyttäjä Matti Nissiselle kävi. Tämä vaihtoehto tapahtuisi niin, että ministeriössä tehtäisiin virkamiesoikeudellinen harkinta, jossa tuomittuja myös kuultaisiin ennen päätöksen tekemistä.

Yksi asia sentään on selvä. Jos heidät vapautetaan syytteistä, he saavat Aallon mukaan takautuvasti menettämänsä palkan puolikkaan takaisin vaikka käräjätuomiosta valitettaisiinkin hoviin.

Syytetyt kiistävät syyllisyytensä

Kaikki virkarikosjutussa syytetyt kiistävät syyllisyytensä rikoksiin. Syytetyt muun muassa katsovat, että poliisin vinkkimiesten käyttöä koskevat ohjeet ja määräykset olivat 2010-luvun taitteessa epätäsmällisiä, tulkinnanvaraisia ja jatkuvan muutoksen alla.

Säännösten sekavuuden lisäksi osa syytetyistä on myös todennut, ettei heillä ole ollut mahdollisista laittomuuksista tietoa.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat