Sateiden puuskittaisuus on vaikeuttanut puinteja valtaosassa maata

HELSINKI

Syyskuun vaihtelevat säät ovat keskeyttäneet puinteja lähes koko maassa, kertoo maaseutuyrityksille asiantuntijapalveluita tarjoava Pro Agria tiedotteessaan.

–  Aika hyvällä mallillahan ne syysviljojen puinnit ovat. Kun rukiista puhutaan, on Etelä-Pohjanmaalla rippeitä vielä puimatta. Syysvehnästä on taas sitten hieman enemmän puimatta, kertoo Pro Agrian johtava asiantuntija Terhi Taulavuori STT:lle.

Syysrukiista on Etelä-Pohjanmaalla noin kymmenesosa puimatta. Syysvehnästä on samalla alueella sen sijaan puimatta vielä noin puolet. Pirkanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella on syysvehnän sadosta puitavaa vielä 5–10 prosenttia.

Alkusyksyllä suurin ongelma on ollut sateiden puuskittaisuus, jonka vuoksi vilja ei ole ehtinyt kuivua tarpeeksi.

–  Sateita on ropsahdellut yhtenä päivänä jonkin verran ja sitten on seuraava päivä saattanut olla poutaa, mutta kasvusto ei ehdikään siinä kuivua puintikuntoon. Sitten on jouduttu odottelemaan ja onkin jo seuraava sade tullut taas sotkemaan, Taulavuori sanoo.

Syysviljojen sato keskimääräistä parempi

Sateet ovat Taulavuoren mukaan olleet koko kesän ajan kuuroittaisia ja tämä on hankaloittanut kokonaiskuvan muodostumista.

Saman alueenkin sisällä voi olla niin, että toisessa osassa aluetta ovat puinnit edenneet hyvin. Pienen matkan päässä voi sitten taas olla niin, että sateita on tullut useampana päivänä sen verran paljon, etteivät puinnit olekaan edenneet.

Etelä-Pohjanmaaltakin on ilmoitettu, että sateet ovat haitanneet puinteja useana päivänä syyskuun alusta lähtien.

–  Siihen asti saatiin hyvin puinteja tehtyä, mutta sitten tämä syyskuu etenkin on ollut haasteellinen, Taulajärvi tarkentaa.

Vaikka puinnit ovat viivästyneet, näyttää syysviljojen sato olevan keskimääräistä parempi. Määrältään rukiin sato on 20–30 prosenttia suurempi kuin keskimäärin. Syysvehnän kohdalla sato on 10–30 prosenttia kookkaampi.

Myös syysviljasatojen laatu on ollut keskimääräistä parempi.

Syyskuun lopun säät jännityksen aiheena

Kevätviljojen puinnissa on sen sijaan vielä syysviljoja enemmän tekemistä. Ohran puinnit ovat edenneet näistä pisimmälle ja useimmilla alueilla ohrasta on ehditty puida 70–90 prosenttia. Etelä-Karjalassa ohrasta on puitu noin puolet, mutta Lapissa vain 15 prosenttia.

Puintien hitaan etenemisen vuoksi muiden kuin syyskylvettävien peltojen syysmuokkaukset ovat aivan alussa.

Tilanne puintien kanssa ei ole poikkeuksellinen, mutta monena vuonna on tässä vaiheessa oltu Taulavuoren mukaan pidemmälläkin.

–  On ollut keväällä ajatuksena, että tässä vaiheessa oltaisiin hyvin loppumetreillä ja hyvässä tapauksessa saatu jopa päätökseen, Taulavuori kertoo.

–  Ei tämä ole poikkeuksellista, että nämä puinnit ovat venyneet. Tässä on ollut muitakin hankalia vuosia.

Neljä vuotta sitten oli Taulavuoren mukaan esimerkiksi tilanne, jolloin puinnit olivat vielä syyskuun lopulla kesken.

Taulavuoren mukaan jännityksen aiheena on nyt syyskuun lopun säiden laatu. Hänen mukaansa tarvittaisiin useamman päivän poutajaksoja, jotta kasvustot pysyisivät hyvin kuivana ja sato saataisiin puitua.

–  Jos kasvuston kuivumista keskeyttäviä sateita on kovinkin, niin se hankaloittaa puinteja. Jos viljaa joudutaan puimaan kosteampana, nostaa se kuivatuskustannuksia ja se vaikuttaa taas viljelyn kannattavuuteen.

Haasteellinen kasvukausi muuttaa viljelysuunnitelmia

Tänä vuonna on Taulavuoren mukaan ollut positiivista se, että kasvustot ovat pysyneet paremmin pystyssä kuin monena muuna vuonna. Kasvustot pääsevät kuivumaan nopeammin sateiden välillä, kun ne pysyvät pystypäin.

–  Jos on lakoviljaa, se kuivaa hitaammin ja laadun heikkenemistä alkaa tapahtua nopeasti. Jyvät ja tähkät lähtevät itämään, Taulavuori tarkentaa.

–  Tilanne näyttää paremmalta kuin monena muuna myöhäisenä syksynä, hän jatkaa.

Sääoloiltaan haasteellinen kasvukausi ja erityisesti rukiin alhainen hinta ovat Pro Agrian mukaan tuomassa muutoksia ensi vuoden viljelysuunnitelmiin.

Öljykasvien ja rukiin viljelyalojen arvioidaan pienenevän. Myös härkäpavun viljelyn epäonnistuminen useana vuonna peräkkäin vähentää kiinnostusta härkäpavun viljelyyn joillakin alueilla.

Ensi vuoden viljelyä suunniteltaessa tarkastellaan Pro Agrian mukaan yhä tarkemmin lajikevalintoja ja eri viljelykasvien viljelyn kannattavuutta.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat