Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu STT:n lukiovertailussa –  20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä

HELSINKI

STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja. Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä, ja paalupaikan vei jälleen kerran Turun Katedralskolan. Pienten lukioiden osalta vaihtelua on enemmän: kymmenen kärjestä kolme lukiota on ruotsinkielisiä, ja ykkössijalle nousi Ilomantsin lukio Pohjois-Karjalassa.

Viime vuonna suurten lukioiden kymmenen ensimmäisen joukossa oli kaksi ruotsinkielistä, mutta pienten lukioiden kärkikymmenikössä niitä oli kuusi. Lukiovertailussa on mukana 350 lukiota, joista alle kymmenesosa on ruotsinkielisiä. 20 parhaan lukion joukossa on siis noin joka kolmas ruotsinkielisistä lukioista.

STT:n lukiovertailussa verrataan kunkin lukion pakollisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistuksiin. Syksyn vertailussa ovat mukana sekä kevään että syksyn ylioppilaskirjoitukset. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.

"Kieliefektistä" vetoapua kirjoituksiin

Tilastojen perusteella tiedetään, että ruotsinkieliset suorittavat lukion tavoiteajassa useammin ja jättävät lukio-opintonsa kesken harvemmin kuin muut kieliryhmät. Tarkkaa mekanismia sille, miten, miksi ja missä määrin äidinkieli vaikuttaa opintojen etenemiseen tai oppimistuloksiin, ei vielä tunneta.

Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvelee, että yksi iso syy ruotsinkielisten lukioiden hyvään menestykseen löytyy kielitaidoista.

–  Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointiasiantuntija Jan Hellgren vahvistaa tämän niin sanotun kieliefektin mitä todennäköisimmin vaikuttavan ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen. Ruotsinkielisissä lukioissa monet oppilaat tulevat kaksikielisistä perheistä ja elävät suomenkielistä arkea, mikä auttaa kirjoittamaan hyviä arvosanoja useista eri kielistä.

–  Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.

Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen uskoo kieliselityksen pitävän osin paikkansa. Hän muistuttaa, että hyvät tulokset eivät tule automaattisesti kaksikielisillekään.

–  Meillä esimerkiksi englanninopettaja vaatii paljon eikä kursseja pääse helposti läpi. Tässä on takana kovaa työtä opettajan ja opiskelijoiden puolelta, Pärnänen sanoo.

Ylioppilaskirjoitusten neljästä pakollisesta kokeesta kolme voi suorittaa eri kielten kokeilla.

Tuttuja jo ennestään

Toinen ruotsinkielisten lukioiden erityispiirre on sellainen, joka voi edesauttaa yhteisöllisyyden syntymistä opiskelijoiden parissa. Niin ruotsinkielisiä päiväkoteja, ala- ja yläkouluja kuin lukioitakin on vähemmän kuin suomenkielisiä, joten monet ruotsinkieliset lukio-opiskelijat ovat voineet tutustua toisiinsa jo alemmilla koulutusasteilla.

–  Kyllä tämä meillä näkyy. Katedralskolan on Turussa, ja meillähän on vain yksi ruotsinkielinen yläkoulukin, josta suurin osa meidän opiskelijoistamme tulee, Pärnänen kertoo.

Opetushallituksen Granskog uskoo, että valtaväestöä pienempään ja tiiviimpään kieliyhteisöön kuuluminen voi vaikuttaa esimerkiksi siinä, miksi ruotsinkieliset keskeyttävät lukionsa muita kieliryhmiä harvemmin.

–  Voi olla, että jos tunnet jo ennestään suuren osan muista lukiolaisista ja osa on hyviä ystäviä, se kannustaa. Takana on silloin sellainen verkko, jonka avulla pysyt mukana. Tällainen yhteisöllisyys tukee nuoria ihmisiä: jos joku meinaa pudota, verkosto löytää hänet ja pystyy nostamaan ja kannustamaan häntä, Granskog sanoo.

Sen sijaan kaavamainen käsitys siitä, että kaikkea ruotsinkielistä rahoitetaan avokätisesti, ei Granskogin mukaan pidä lukioiden ja niiden oppimistulosten osalta paikkaansa.

–  Vaikka joku voisi arvella, että suomenruotsalaisilla kouluilla olisi enemmän resursseja, sehän ei ole niin. Useimmat kunnat ovat kaksikielisiä, eli niistä löytyy sekä suomen- että ruotsinkielinen lukio. Ruotsinkielisellä puolella ei ole enempää resursseja käytössään, Granskog sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat