Piuhat piiloon, metsää tilalle – vanhat pellot ja turvesuot tarjoavat hyviä mahdollisuuksia metsitykseen

HELSINKI

Metsityksen merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on noussut vahvasti esiin viimeaikaisissa tutkimuksissa. Vaikka Suomi on yksi maailman metsäisimmistä maista, olisi täälläkin mahdollista lisätä metsäpinta-alaa ainakin jonkin verran nykyisestä. Ilmeisiä metsityskohteita ovat käytöstä poistetut maatalousmaat ja turvetuotannossa olleet suot. Näiden alueiden uusiokäyttöä on jo tutkittu muun muassa Luonnonvarakeskuksessa (Luke).

Tutkija Antti Wall Lukesta arvioi, että metsityksen piiriin olisi mahdollista ottaa ehkä jopa 100  000 hehtaaria näitä tuotannosta poistuneita alueita.

–  Turvesuon pohjia vapautuu vuosittain sellaiset 2  000–3  000 hehtaaria, mutta näistä osa menee sitten maatalouskäyttöön. Turvesoista ehkä karkeasti arvioiden puolet metsitetään, Wall kertoo.

Turvetuotannosta vapautuville alueille pitää yleensä tehdä tuhkalannoitus ennen kuin metsä saadaan kunnolla kasvamaan.

–  Toimenpiteenä se on kuitenkin helppo ja kohtuullisen halpakin. Mutta ilman tuhkalannoitusta turve on liian köyhää puuston kasvua ajatellen. Sieltä puuttuu nimenomaan kaliumia ja fosforia.

Kaapel ointi vapauttaa 40 000 hehtaaria

Sähköverkkoyhtiöillä on meneillään miljardien eurojen urakka, jossa metsien läpi kulkevia ilmajohtoja siirretään maan alle turvaan myrskyiltä ja muilta luonnonvoimilta. Tavoitteena on, että ensi vuosikymmenen loppuun mennessä keskijänniteverkosta noin puolet ja pienjänniteverkosta noin kaksi kolmasosaa kulkisi maan alla. Metsiin voimalinjoja varten raivatut, tarpeettomiksi käyneet "johtokadut" voitaisiin tällöin metsittää ainakin osittain uudelleen.

Kaapelit vedetään lähtökohtaisesti teiden varsille, sillä kaapelointi metsässä on kallista ja hankalaa. Johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä arvioi, että keskijänniteverkon maakaapeloinnin myötä metsästä poistuu noin 40  000 kilometriä ilmajohtoja.

–  Metsäkäyttöön vapautuu näin 40  000 hehtaaria, Hänninen laskee.

Mikäli maakaapeli asennetaan metsään, se tarvitsee ympärilleen parin metrin suoja-alueen. Tämä on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin ilmajohtojen vaatima kymmenen metrin levyinen väylä.

Kaavavaraus taajamametsän tiellä

Taajama-alueilla metsityksen mahdollisuudet ovat rajalliset, vaikka paikoin laajojakin maa-alueita on näennäisesti käyttämättömänä suurten asutuskeskusten liepeillä.

–  Niissä voi kuitenkin olla kaavassa varauksia rakentamiseen, erikoistutkija Tarja Tuomainen Lukesta muistuttaa.

Maaseudun muuttotappioalueilla asuntorakentaminen ei olisi este metsän istuttamiselle. Tuomaisen mukaan kyläympäristöjen voimakas metsittäminen voisi kuitenkin olla ristiriidassa maisema-arvojen kanssa.

Suomessa on myös kallioisia ja hietikkoisia alueita, joita ei voi metsittää. Näillä alueilla on myös usein omat luontoarvonsa ja erikoiset lajistonsa. Käytöstä poistetulta tiestöltä vapautuvat alueet ovat puolestaan pinta-alaltaan varsin pieniä.

Vanhojen hiekkakuoppien ja kaatopaikkojen metsittämistä ja maisemointia on tutkittu esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksessa. Näiden alueiden merkitys metsäalan kasvattamisen kannalta on kuitenkin pieni.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat