Otkes haluaa parannuksia vuokramökkien turvallisuuteen – Levillä keväällä palaneen mökin lattialämmityksen asennuksessa virheitä, kolme lasta kuoli

HELSINKI

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) suosittaa parannuksia sekä vuokramökkien rakennus- että vuokraustoimintaan Levillä viime keväällä tapahtuneen mökkipalon jäljiltä.

Kolmen kouluikäisen lapsen kuoleman aiheuttanut tulipalo syttyi huhtikuussa hirsirakenteisen lomamökin olohuoneen lattialämmityksestä. Paloon liittyvässä tutkinnassaan Otkes havaitsi useita vaikeuksia ja puutteita turmamökin rakentamisessa ja turvallisuudessa. Otkes antoi tutkintansa perusteella neljä suositusta vuokrausturvallisuuden lisäämiseksi.

–  Kun ihmiset tulevat vieraalle mökille, siellä ei välttämättä osata olla samalla tavalla kuin omassa mökissä, Otkesin johtava tutkija Kai Valonen toteaa.

Turmamökin rakentamisessa puutteita ja vaikeuksia

Palaneen mökin rakentaminen kesti yhteensä seitsemän vuotta, ja siinä oli onnettomuustutkimuksen mukaan ollut useita vaikeuksia. Valosen mukaan rakennustyöt tehtiin loppuun ilman vastaavaa työnjohtajaa, mikä on voinut vaikuttaa siihen, ettei lattialämmitystä ollut asennettu kunnolla.

Lattialämmityksen asennuksessa oli tehty useita paloriskiä lisääviä virheitä. Otkesin mukaan lämmityskaapeli oli asennettu metallihakasilla suoraan hirsiin ja taivutettu liian tiukalle mutkalle. Asennustapa vaurioitti kaapelin eristeitä, minkä vuoksi kaapeli vikaantui. Vuosien aikana se oli kuumentunut liikaa.

Varmuutta lattialämmityksen asentajasta Otkes ei saanut. Merkittävän osan mökin sähkötöistä ja niiden käyttöönottotarkastuksen teki henkilö, jolla ei ollut niihin lain vaatimaa pätevyyttä. Asentaja hyödynsi tuntemansa toisen yrityksen urakointioikeuksia. Myös mökin sähkölaitteiden käyttöönottopöytäkirja oli puutteellinen.

–  Siitä puuttui muun muassa kohteen nimi. Se olisi voinut koskea ihan mitä tahansa mökkiä, Valonen kertoo.

Otkesin mukaan syttymistilassa ei ollut palovaroitinta. Sen sijaan ei ole varmaa, oliko yläkerrassa palovaroitinta tai oliko se toimintakuntoinen. Oli varoitinta tai ei, Valosen mukaan on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä, että lapset heräävät aikuisia huonommin palovaroittimen ääniin.

Turvallisuuden perusasioista tehtävä ohjeet

Otkesin mukaan palovaroittimia tulisi asentaa asuntoihin selvästi nykyistä minimivaatimusta enemmän. Palovaroittimet tulee asentaa kaikkiin asuinhuoneisiin ja erityisesti niihin tiloihin, joissa nukutaan. Tämän lisäksi palovaroittimia tulee asentaa poistumisreiteille.

Suositus koskee kaikkia asuinkiinteistöjä. Otkes toistaa suosituksen, jonka se antoi aiemmin Raahessa vuonna 2016 tapahtuneen rivitalopalon tutkinnassa.

Otkes suosittaa myös muun muassa, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja ympäristöministeriö kehittävät yhdessä menettelyt, joilla rakennushankkeen valvonnassa varmistetaan, että sähkötyöt ja asianmukaiset käyttöönottotarkastukset tekee pätevä urakoitsija.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) tulisi suositusten mukaan laatia lyhyet ohjeet ja tarkistuslista turvallisuusasioista, joilla asuntoa vuokralle tarjoava voi osoittaa vuokraajalle, että turvallisuuden perusasioista on huolehdittu. Majoitusta tarjoavissa palveluissa pitää olla näkyvillä, miten asunnon tai vapaa-ajan asunnon turvallisuudesta on huolehdittu.

Tarvittavat turvallisuusohjeet pitää olla myös asiakkaan saatavilla.

–  Airbnb:n tapaisia järjestelyjä tulee lisää ja lisää. Sen takia pitäisi tehdä tasonparannus niissä mökeissä, jotka ovat vuokrakäytössä, Valonen sanoo.

Mökissä majoittui ennen paloa kahdeksan ihmistä

Tulipalo syttyi huhtikuussa Kittilän Levillä hirsirakenteisessa lomamökissä, joka oli valmistunut vuonna 2005. Etelä-Suomesta saapunut seurue oli vuokrannut puolitoistakerroksisen mökin viikoksi.

Paikalla oli ennen paloa yhteensä kaksi aikuista ja kuusi lasta kahdesta eri perheestä. Toisen perheen aikuinen ja kaksi lasta olivat lähteneet pois mökiltä paloa edeltävänä päivänä. Toinen aikuinen oli ennen paloa lähtenyt mökistä katsomaan bändikeikkaa.

Surmansa saaneet 10-, 12- ja 14- vuotiaat lapset olivat majoittuneet mökin yläkertaan. Alakerrassa nukkunut 17-vuotias heräsi palovaroittimen ääneen, pääsi ulos mökistä ja soitti hätäkeskukseen. Yläkerrassa nukkuneet sisarukset kuolivat savukaasuihin.

Hätäkeskus erehtyi - ei vaikutusta uhreille

Hätäpuhelu kesti yli 11 minuuttia. Sen aikana 17-vuotias soittaja yritti palata savua täynnä olevaan mökkiin, mutta se ei onnistunut. Hän kertoi kuitenkin kuulleensa kolinaa mökistä. Myöhemmin hän ei hän enää nähnyt mökissä liekkejä, minkä perusteella hätäkeskuspäivystäjä arvioi virheellisesti jonkun suorittaneen onnistuneen alkusammutuksen. Tämän takia hätäkeskusjärjestelmässä palo rekisteröityi pieneksi.

Kun päivystäjä otti puhelun jälkeen yhteyttä pelastuslaitokselle, ensimmäinen yksikkö oli saapunut kohteeseen ja pyytänyt tapahtumalajin korottamista, mikä johti lisäyksikköjen lähettämiseen. Tällä ei kuitenkaan ollut Valosen mukaan merkitystä mökkiin jääneiden kannalta.

–  Meidän käsityksemme on se, että kun alakerran nuori heräsi, yläkerran osalta tilanne oli menetetty. Palon kehittyminen oli kestänyt pitkän aikaa, hän sanoo.

Valonen ei moiti ohjeistusta seuranneen päivystäjän toimintaa. Hän huomauttaa, että pääosa hätäkeskuksen saamista ilmoituksista ovat poliisin tai ensihoidon tehtäviä.

–  Se on aika harvinainen tilanne yksittäiselle hätäkeskuspäivystäjälle, että kohdalle tulee rakennuspalo. Myöskään soittaja ei voinut tietää tarkalleen, mitä on tapahtunut. Se ei kuitenkaan vaikuttanut hälytyksen nopeuteen.

Selvitys kertoo, että hätäkeskuspäivystäjä kysyi ohjeistuksensa mukaisesti, oliko tilanteessa pelastettavia. Ohjeistus ei kuitenkaan ohjaa kysymään, missä pelastettavat ovat.

Poliisin esiselvitys yhä kesken

Poliisi kertoo tiedotteessa, että mökkipaloa koskeva esiselvitys on yhä kesken eikä asiassa ole toistaiseksi aloitettu rikostutkintaa. Poliisi tutkii tapahtunutta tässä vaiheessa palonsyyntutkintana sekä kuolemansyyntutkintana.

Poliisi jatkaa henkilöiden kuulemisia, jonka jälkeen se tekee ratkaisun tutkinnan jatkamisesta yhteistyössä aluesyyttäjän kanssa.

Lämmityskaapeleista alkunsa saavat palot ovat Suomessa melko harvinaisia. Niiden vikaantuminen aiheutti seitsemän tulipaloa vuonna 2017. Lisäksi lämmityskaapelien vikaantuminen tuotti pelastuslaitokselle kolme tehtävää, jotka eivät laajentuneet paloiksi.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat