Muutaman kymmenen hengen mielenosoituksesta koko kansan juhlaksi – Pride-kulkue on paisunut sateenkaariväen tapahtumasta kymmeniätuhansia marssijoita kerääväksi yleisötapahtumaksi

HELSINKI

Vielä 1970-80-luvun taitteessa Pridea edeltäviin Vapautuspäiviin saattoi ilmaantua osallistujia paperipussi päässä, jotta työnantaja ei tunnistaisi. Nyt yritykset ja viranomaiset heiluttavat sateenkaarilippuja tapahtuman virallisina yhteistyökumppaneina.

–  Yritykset ovat huomanneet, että kun työntekijät voivat hyvin, yritys tuottaa ja toimii paremmin. Syrjintä ja seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin salailu työpaikalla vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin, ja haittaavat myös enemmistön työssä viihtymistä. Kyse ei ole ainoastaan sateenkaarityöntekijöiden työhyvinvoinnista, vaan kaikkien työntekijöiden, tutkija Kati Mustola perustelee muutosta.

Hän muistelee aikoja, jolloin Pride oli vain muutaman kymmenen hengen mielenilmaus Vanhan kirkon puistossa. Leimautumisen pelko oli suuri. Jos joutui yhdistetyksi seksuaalivähemmistöihin, seurauksena saattoivat olla potkut.

Nyt Suomen suurimman Pride-tapahtuman, Helsinki Priden, tukijoiden joukossa ovat niin Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuin Kela ja liuta yrityksiä.

–  Pride-näkyvyys ei enää ole riski imagolle, se on hyöty. Tutkitusti se lisää  uskottavuutta ja hyvää mielikuvaa, hyvää brändiä, Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Aaro Horsma sanoo.

Mielipideilmasto vaihtelee paikkakunnittain

Samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröinti tuli mahdolliseksi vuonna 2001. Tämä oli käännekohta, joka muutti yhteiskunnallista keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä.

– Oikeastaan kaikki myönteinen kehitys on tapahtunut Suomessa vasta vuoden 2001 jälkeen. Se teki etenkin seksuaalivähemmistöistä näkyvämpiä. Paitsi, ettei enää oltu rikollisia eikä sairaita, saatiin myös oikeuksia, Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo sanoo.

Pride-tapahtumat ovat hänen mukaansa kasvaneet etenkin kymmenen vuoden aikana. Suopeampi mielipideilmasto on ollut suuri vaikuttava tekijä.Tarjamo muistuttaa, että yhteiskunnallinen on ilmapiiri hyvin erilainen eri puolilla Suomea.

–  Itä- ja Pohjois-Suomessa toimintaympäristöt saattavat olla haastavampia. Sateenkaariliikkeessä kaupungin ja maaseudun ero näkyy myös usein.  Ihmiset ovat muuttaneet suuriin kaupunkeihin, joissa on enemmän tilaa moninaisuudelle, hän sanoo.

Pienillä paikkakunnilla Pridet saattavat hänen mukaansa olla erityisen merkittäviä, koska niissä rikotaan paljon rajoja.

Heterot ovat ottaneet sateenkaariväen asian omakseen

Heteroiden mukaantulo laajemmin on osaltaan vaikuttanut Pride-tapahtumien kasvuun. Viime vuonna Helsingin kulkueessa oli mukana noin 100 000 ihmistä ja tänä vuonna järjestäjät odottavat vähintään kymmeniätuhansia osallistujia.

–  Aikaisemmin se oli vain sateenkaariväen oma marssi. Nyt muutkin ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, ettei tässä ole kysymys jonkun marginaaliryhmän erityisoikeuksista, vaan tämä on yleinen ihmisoikeus- ja tasavertaisuuskysymys, Mustola sanoo.

Tutkija ei näe mitään huonoja puolia heteroiden osallistumisessa, päinvastoin.

Jos Helsingin tapahtuma jatkaa paisumistaan tila saattaa tosin loppua kesken.

–  Silloin pitää tehdä niin kuin isoissa kaupungeissa: Pride-kulkueeseen ei kutsuta kaikkia, vaan siihen otetaan osallistujia blokeittain, ja järjestäjät ilmoittavat, montako henkeä kukin blokki saa tuoda marssijoita. Mutta nämä ovat vain organisointi- ja järjestelykysymyksiä, hän sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat