Metsästyskauden odotukset ovat korkealla – riistakeskus muistuttaa, että maltti on valttia

HELSINKI

Metsästäjät odottavat metsästyskaudesta erittäin hyvää. Sekä Suomen riistakeskuksesta että Suomen Metsästäjäliitosta kerrotaan, että monien riistaeläinten kannat sekä odotukset kaudelle ovat korkealla.

–  Odotusarvot ovat erittäin korkealla. Sorkkaeläimiä ammutaan tällä kaudella ennätysmäärä, etenkin pieniä sorkkaeläimiä, kuten valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita, arvioi viestintäpäällikkö Klaus Ekman Suomen riistakeskuksesta.

Hänen mukaansa etenkin valkohäntäpeuran kohdalla on edessä iso savotta, kun pyyntilupia on myönnetty lähes 60  000.

–  Käymme tällä hetkellä läpi riistakolmiolaskentojen tuloksia, ja näyttää siltä, että valtakunnan tasolla myös metsäkanalintukannat ovat erittäin korkealla tasolla.

Ekman muistuttaa, että vaikka hyvää saalista on nyt lupa odottaa, pitäisi metsälle muistaa lähteä maltilla.

–  Aina, kun on paljon riistaa, on myös paljon metsästäjiä liikkeellä, tehdään paljon metsästyspäiviä ja innostutaan. Silloin aina kasvaa se riski, että aseiden kanssa sattuu vahinkoja. Maltti mielessä ja jäitä hatussa, silloin hyvä tulee, hän painottaa.

Valkohäntäpeuralupia ennätysmäärä

Valkohäntäpeurasaalis oli viime syksynä ennätyksellisen suuri, mistä huolimatta kanta on edelleen kasvanut. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan kanta on kasvanut edelleen noin seitsemän prosenttia ja oli menneenä talvena noin 111  500 yksilöä.

Kannan kasvun myötä lupia on myönnetty ensi kuussa alkavalle kaudelle ennätysmäärä: yli 58 000 pyyntilupaa, mikä on 31 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Riistakeskuksen tavoin myös Luken tutkimusprofessori Jukka Forsman kertoo metsäkanalintujen kantojen olevan kasvussa.

–  Oikeastaan kaikilla neljällä kanalinnulla kanta on kasvussa, hän sanoo.

Luken mukaan teeren ja pyyn keskimääräiset esiintymistiheydet kasvoivat noin 15 prosenttia ja metson tiheys pysyi viimevuotisella tasolla. Metson, teeren ja pyyn pesintä on myös onnistunut suuressa osassa maata hyvin. Myös riekon tiheys on kasvussa Metsä-Lapissa ja Oulu-Kainuu-alueella.

Usean riistavesilinnun kanta heikko

Usean vesilinnun tilanne on kuitenkin päinvastainen kuin metsäkanalinnuilla. Monen Suomessa tärkeän riistavesilinnun kanta on taantunut koko 2000-luvun ajan. Birdlife Suomi ja Metsästäjäliitto kehottavatkin yhteisessä tiedotteessaan välttämään taantuvien lajien metsästystä ja keskittymään kestäviin lajeihin.

Taantuvien lajien metsästystä on rajoitettu. Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan Heli Siitarin mukaan esimerkiksi äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun punasotkan metsästys on tällä hetkellä kielletty kokonaan.

Petoeläimistä esimerkiksi karhua metsästetään tänä vuonna vähemmän. Suomen riistakeskus on myöntänyt alkavalle metsästyskaudelle 228 poikkeuslupaa, mikä on 32 lupaa vähemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 85 karhua.

–  Lupamäärä on ihan tarkoituksella pienempi. Viime vuonna saatiin leikattua kantaa sen verran kuin haluttiin, Siitari sanoo.

Ministeriö ehdottaa teeren ja metson talvimetsästyksen sallimista

Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt, että metson ja teeren talvimetsästys sallittaisiin osassa maata. Ministeriö kertoi keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa lähettäneensä lausunnoille asetusluonnoksen, jossa esitetään merkittäviä pidennyksiä metsästysaikoihin.

–  Metsäkanalintujen metsästysajat perustuvat tarkkaan seurantatietoon kantojen tilasta. Hyvä lintuvuosi antaa nyt mahdollisuuden kokeilla talvimetsästystä teeren ja metson tiheimmillä esiintymisalueilla, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoi tiedotteessa.

Metsästäjäliitossa ministeriön ilmoitus otettiin mielenkiinnolla vastaan.

–  Tämä on ensimmäinen kerta vuosikymmeniin, kun teeren ja metson talvimetsästys sallittaisiin, Siitari kertoo.

Yli 200 000 kävi metsällä viime vuonna

Metsästäjät saivat viime vuonna enemmän pienriistasaalista kuin muutamana edellisvuonna, Luke kertoi heinäkuisessa tiedotteessaan. Etenkin metsäkanalintuja saatiin saaliiksi runsaammin.

Vesilintusaalis sen sijaan jäi hieman pienemmäksi kuin aiempina vuosina. Vesilintusaaliin määrä on vuosi vuodelta vähentynyt vuodesta 2013 ja oli viime vuonna 2000-luvun pienin. Myös pyytäjien määrä on vähentynyt vuosikymmenen alusta lähes kolmanneksen.

Metsällä kävi viime vuonna Luken mukaan noin 202  000 ihmistä. Heistä runsas 80 prosenttia metsästi pienriistaa ja 60 prosenttia jahtasi hirvieläimiä.

Naismetsästäjien määrä yhä kasvussa

Suomen riistakeskuksesta kerrotaan, että metsästäjien määrä on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosina, vaikka pientä laskua on ollut. Viestintäpäällikkö Ekman arvioi, että kyse on ikäluokkien pienenemisestä. Hänen mukaansa metsästyskortin maksaneiden määrä liikkuu vuosittain reilussa 300  000:ssa. Oikeus metsästää on niillä, jotka ovat maksaneet metsästyskortin.

Metsästäjäliiton Siitarin mukaan metsästäjien määrä olisi lähtenyt jo selvään laskuun, ellei nuoria ja naisia olisi tullut harrastuksen pariin. Riistakeskus kertoi jo vuonna 2016, että metsästävien naisten määrä kasvaa vauhdilla. Siitari ja Ekman kertovat, että trendi on jatkunut.

–  Naismetsästäjiä on nyt jo 25  000, Ekman sanoo.

Siitarin ja Ekmanin mukaan metsästykseen suhtaudutaan suomalaisessa yhteiskunnassa yhä positiivisemmin. Siitari arvioi, että tähän vaikuttaa muun muassa huoli ilmastonmuutoksesta ja sen myötä lisääntynyt kiinnostus riistaruokaan.

Hän nostaa myös esille sen, että yhä useampi ihminen aloittaa metsästysharrastuksen vasta aikuisiällä.

–  Meillä järjestössä on nyt uudenlainen haaste kehittää toimintaamme siihen suuntaan, että kaikki tuntisivat olonsa tervetulleeksi harrastuksen pariin ja harrastus olisi entistä helpompi aloittaa.

Sepelkyyhkyn metsästys käynnisti syksyn metsästyskauden viime viikon perjantaina.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat