Maanteiden talvihoitoon lisärahaa – kansalaispalautteen määrä kasvanut voimakkaasti

HELSINKI

Maanteiden talvihoitoon käytetään alkavana talvena aiempaa enemmän rahaa, kertoo valtion tieverkosta vastaava Väylävirasto.

Väylävirasto ja alueelliset ely-keskukset käyttävät tänä talvena maanteiden talvihoitoon arviolta 117 miljoonaa euroa, mikä on noin kuusi miljoonaa euroa enemmän kuin viime talvena. Toissa talveen verrattuna on saatu 12 miljoonaa euroa lisää teiden auraukseen ja muuhun talvihoitoon.

Talvikunnossapidon hoitoluokkia korotettiin viime vuodenvaihteessa useilla teillä. Luokitus nousi noin 11  000–12  000 kilometrin matkalla, mikä vastaa noin 15 prosenttia maantieverkosta. Väyläviraston mukaan 90 prosenttia tieliikenteestä kulkee nyt korkeimpien talvihoitoluokkien teillä.

Myös talvihoidon toimintalinjat laitettiin vuosi sitten kokonaan uusiksi. Ne määrittävät muun muassa sen, miten tiet jaetaan eri hoitoluokkiin.

–  Erityisesti kiinnitetään huomiota vilkkaisiin teihin ja raskaan liikenteen kannalta tärkeisiin teihin, sanoi tieliikennejohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta tiedotustilaisuudessa.

Rajalan mukaan myös täsmähoitokohteiden määrää on lisätty. Tällaisia paikkoja voivat olla esimerkiksi jyrkät mäet, joiden olosuhteet ovat talviaikaan vaikeat.

Väyläviraston mukaan lisäsatsaukset ovat parantaneet tienkäyttäjien tyytyväisyyttä teiden talvihoitoon. Viraston tekemän kyselyn mukaan viime talvena yksityishenkilöistä lähes puolet oli tyytyväisiä talvikunnossapitoon. Toissa talvena tyytyväisiä oli vain kolmannes vastaajista.

Ilmastonmuutos ja keliolot palautteen taustalla

Talvihoidosta tulevan palautteen määrä on kasvanut voimakkaasti, kertoi asiakaspalvelupäällikkö Katariina Korteoja Liikenteen asiakaspalvelusta.

–  Varmaan yksi syy on talvien muuttuminen hyvin erikoisiksi ja erilaisiksi, Korteoja sanoi.

Korteojan mukaan palautteen määrän kasvuun vaikuttavat ilmastonmuutos ja keliolosuhteet, mutta myös uudet kanavat, joiden kautta ihmiset voivat antaa palautetta.

Eniten yhteydenottoja tulee lumenpoistoon ja liukkaudentorjuntaan liittyvissä asioissa.

–  Ja kuinka ollakaan, ihmisillä on kannanotto (teiden) suolaukseen, sekä puolesta että vastaan. Näitä me käsittelemme paljon, Korteoja kertoi.

Lisäksi tienkäyttäjät antavat palautetta muun muassa urakoitsijoiden toiminnasta, tienpinnan epätasaisuuksista ja liikennemerkkien näkyvyydestä.

Hankalia nollakelejä aiempaa useammin

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös maanteiden talviolosuhteisiin. Esimerkiksi nollakelien ylitykset ja alitukset ovat lisääntyneet 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna.

Tieliikennejohtaja Rajalan mukaan nollakelit ovat autoilijan ja teiden kunnossapitäjän kannalta kaikkein hankalimpia. Maantiet ovat usein liukkaita, kun lämpötila sahaa nollan tuntumassa.

–  Jos meillä olisi sellaiset 10–15 astetta pakkasta koko ajan, niin talvihoitotoimia tarvittaisiin huomattavasti vähemmän, Rajala sanoi.

Kunnossapidon haasteena on myös päällystettyjen teiden huono kunto. Väyläviraston mukaan päällysteiden kuntoa pyritään lähivuosina parantamaan lisärahoituksella ja säätämällä suolan käyttöä päällysteiden kestävyyden mukaan.

Rautateillä etsitty keinoja lumikaaoksen torjumiseen

Rautateiden talvihoidossa on haettu oppia viime talvesta, jolloin lumimyräkät johtivat lukuisten junavuorojen perumisiin ja myöhästymisiin etenkin tammikuun lopulla ja helmikuun alussa.

Väyläviraston kunnossapito-osaston johtaja Magnus Nygård sanoi tammikuun lumimäärien olleen poikkeuksellisia erityisesti Etelä-Suomessa.

–  Meillä oli Helsinkiä myöten pitkä pakkasjakso, jossa tuli paljon lunta. Silloin lunta rupesi kertymään sekä ratapihoille että pääkaupunkiseudulla myös asemille ja laiturialueille, Nygård kertoi.

Väylävirasto on pyrkinyt tunnistamaan paikat, joiden pitää toimia myös vaikeissa lumitilanteissa. Esimerkiksi Tampere on Nygårdin mukaan tärkeä kohde koko maan junaliikenteen täsmällisyyden kannalta.

Vaihteiden lämmityksen viankorjausta aiotaan nopeuttaa ja asetinlaitteiden käyttövarmuutta parantaa. Puiden raivaamista ratojen varrelta jatketaan, jotta tykkylumen aiheuttamat ongelmat vähenevät.

Nygårdin mukaan raideliikenteen sujuminen vaatii myös toimivaa yhteistyötä viranomaisten ja liikenteen harjoittajien kesken, etenkin jos lunta alkaa tulla paljon.

–  Raiteita ja vaihteita ei pystytä puhdistamaan, jos ei sinne fyysisesti päästä töihin, Nygård sanoi.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat