Lyijyn metsästyskäyttö saattaa loppua EU:n päätöksellä jopa kokonaan – Metsästäjäliitto kannatti varauksin aiempaa ehdotusta lyijyammusten osittaisesta rajauksesta, mutta vastustaa täyskieltoa

HELSINKI

Euroopan unioni edistää yhtä aikaa kahta lakialoitetta lyijyn metsästyskäytön rajoittamiseksi. Suomalainen virkamies arvioi, että unioni on päätymässä ehdotuksista tiukemman kannalle.

–  Ajankohtaisista riista-asetuksista tämä on se, joka herättää eniten keskustelua, sanoo neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on vuosia työstänyt asetusta, joka rajoittaisi lyijyhaulien käyttöä ja hallussapitoa kosteikkoalueilla.

Heinäkuussa Euroopan komissio pyysi yllättäen virastoa valmistelemaan uuden esityksen, joka kieltäisi lyijyn käytön haulien lisäksi muissakin luodeissa sekä kosteikkojen ohella kaikissa muissakin ympäristöissä, myös ampumaradoilla.

Uusi pyyntö yllätti aiemman ehdotuksen käsittelystä Suomessa vastanneen Korhosen, koska aloitteen valmistelu voi kestää vuosia. Haulirajoitusta on valmisteltu maaliskuusta 2015 alkaen.

–  Koko tilanne on epäselvä, kun tämä toinen pyyntö tuli yllätyksenä.

Suuri osa Suomesta "kosteikkoa"

Suomi on suhtautunut vuosia valmisteltuun haulirajoitukseen varauksella. Syynä on asetuksessa käytetty määritelmä kosteikosta, joka kattaa avoveden ohella esimerkiksi suo- ja turvemaat.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan pelkkä turvemaa kattaisi Suomesta kolmasosan, mikä rajoittaisi metsästystä suuressa osassa Suomea.

Metsästäjäliitto on avoin lyijyhaulien käytön rajaamiselle ympäristösyistä, mutta se on vastustanut asetuksen määritelmää kosteikosta. Liitto haluaisi kiellon rajautuvan näkyvän veden alueelle.

–  Nyt metsästäjälle olisi vaikea tietää, milloin hän on rajoitetulla alueella ja milloin ei, sanoo liiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Hanna Korhonen täydentää, että asia olisi yhtä epäselvä viranomaisille. Asetusta olisi noudattamisen ohella vaikea valvoa.

–  Myös ympäristöministeriö tuntuu pitävän tätä esitystä vaikeana valvonnan näkökulmasta, Korhonen sanoo.

Hän kuitenkin täsmentää, ettei ympäristöministeriö ole muodostanut vielä asiasta kantaa.

Keskustelu katosi asialistalta

Korhonen on esitellyt Suomen huolen aloitetta valmistelevassa EU-komiteassa helmikuussa ja saanut epävirallista tukea muutamalta muulta pohjoiselta jäsenmaalta. Määritelmän mukaisia kosteikkoja olisi runsaasti Suomen ohella Irlannissa, Skotlannissa, Ruotsissa, Baltiassa ja Puolassa.

Virallisia kantoja maat eivät ole esittäneet. Korhosen mukaan tämä johtuu siitä, että ne on ollut tarkoitus muodostaa vasta syksyn aikana. Haulirajoituksesta oli tarkoitus keskustella komiteassa ensi viikolla ja äänestää marraskuussa.

Keskiviikkona Korhonen kuitenkin kertoi STT:lle, että keskustelu oli vedetty pois asialistalta. Syytä muutokselle ei annettu.

Vaikka Korhosella ei ole muutoksen syystä tietoa, hänen mukaansa on mahdollista ja jopa todennäköistä, että komissio pohtii nyt tiukemman rajoituksen edistämistä.

–  Ehkä komissio on tullut siihen tulokseen, että laajempi rajoitus olisi paikallaan, mutta tämä on vain omaa pohdintaani.

Täyskieltoa kannattivat myös ECHA:n tieteelliset komiteat, jotka tarkastelivat vaihtoehtoa kosteikkorajausta selvittäessään. Korhonen olettaa, että mahdollisesti uudistettu esitys voisi edetä valmistelussa aiempaa nopeammin, koska sen pohjatyö on jo pitkälti tehty.

Kustannukset "voivat olla erittäin merkittäviä"

Suomella ei ole kantaa mahdolliselle lyijyn metsästyskäytön täyskiellolle. Korhonen kuitenkin pohtii, että täyskielto kohtelisi jäsenmaita tasavertaisemmin kuin kosteikkorajaus.

–  Voisin luulla, että tämä on metsästäjille pienempi paha, jos koko Eurooppa on samalla viivalla, hän sanoo.

Metsästäjäliiton Partanen kiistää näkemyksen. Vaikka liitto on osin avoin lyijyhaulien käyttörajoitukselle, kaikkien lyijyammusten täyskieltoa se vastustaa.

–  Jos totaalilyijykielto tulee voimaan, ampumaharrastuksen kustannukset kasvavat merkittävästi. Sitä kautta metsästäjä ei ehkä raaski harjoitella entisellä tavalla.

Monet ehdotetuista ammusmateriaaleista ovat lyijyä kalliimpia. Teräshaulit ovat Partasen mukaan kyllä jo samanhintaisia kuin lyijyhaulit, mutta muiden ammustyyppien osalta ero ei ole tasoittunut.

Lisäksi lyijyn ja sitä korvaavien materiaalien ominaisuuksien erojen vuoksi osa metsästysaseista muuttuisi käyttökelvottomiksi, mikä pakottaisi metsästäjät päivittämään kalustoaan. Jos rajoitus tulee, liitto toivoo riittävää siirtymäaikaa.

–  Esimerkiksi aseen tai piipun vaihto ja kohonneet patruunakulut voivat olla erittäin merkittäviä aktiiviharrastajalle.

Suomessa on noin 300  000 metsästäjää. Heidän metsästys- ja ampumisharrastuksensa ovat Partasen mukaan niin erilaisia, että hän ei osaa antaa yleistettävää arviota uudistuksen kustannuksista yksittäiselle metsästäjälle.

Kymmenientuhansien tonnien ympäristökuorma

Syynä rajoitus- ja kieltokeskustelulle ovat lyijyn ympäristö- ja terveysvaikutukset.

Kemikaalivirasto ECHA:n syyskuussa 2018 julkaisema raportti arvioi, että 1–2 miljoonaa lintua kuolee unionin alueella vuosittain lyijymyrkytykseen. Lisäksi lyijyjämät vaikuttavat metsästettyä lihaa paljon syövien terveyteen.

ECHA:n mukaan metsästyksestä unionin alueella päätyy vesialueisiin 5  000 tonnia haulilyijyä vuosittain. Jos maa-alueet huomioidaan, määrä lisääntyy 14  000 tonnilla. Oma kuormituksensa on ampumaratojen käytöllä, kuten kilpailuilla ja harjoitteluilla.

–  Lyijy on paha neurotoksinen myrkky. Sitä ei kukaan kiistä, Korhonen sanoo.

Aloitteet eivät pyri rajoittamaan ammusten sotilaskäyttöä, eikä sen vaikutuksia ole arvioitu Kemikaaliviraston luvuissa.

EU-maista lyijyhaulien käytön kaikissa ympäristöissä ovat aiemmin kieltäneet Tanska ja Hollanti. Suomi kielsi lyijyhaulien käytön vesilintujen metsästyksessä vuonna 1996 kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Kommentoi








Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat