”Lukiosta tulossa ketterämpi koulutusmuoto” – Uudet opetussuunnitelmaperusteet lupaavat lukioille lisää vapautta opintojen suunnitteluun

HELSINKI

Parin vuoden päästä lukioissa suoritetaan kurssien sijaan opintopisteitä, saadaan aiempaa enemmän opinto-ohjausta ja opitaan, miten kasvetaan hyviksi ihmisiksi.

Linjaukset löytyvät Opetushallituksen torstaina julkaistavista uusista lukion opetussuunnitelman perusteista. Ensimmäisinä uuteen opetussuunnitelmaan siirtyvät syksyllä 2021 opintonsa aloittavat lukiolaiset, kertoo opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta STT:lle.

Lehikoisen mukaan uudistus tuo lukioille enemmän koulukohtaista vapautta suunnitella opintoja, esimerkiksi yhdistelemällä oppiaineita erilaisiksi moduuleiksi. Toiveena on, että opintojaksot olisivat aiempaa laajempia ja rikkoisivat paikoin raskaaksi koettua koeviikkojen mallia. Myös esimerkiksi korkeakoulu- ja yrittäjyysyhteistyö korostuu.

Perusteiden päivityksen taustalla vaikuttaa elokuussa voimaan tullut lukiolaki. Opiskelijoille halutaan taata aiempaa kattavammat valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen. Yksi väylä tähän löytyy kokonaan uudesta laaja-alaisen osaamisen opiskelusta. Se pitää sisällään esimerkiksi hyvinvointi-, vuorovaikutus- ja ympäristöosaamista sekä yhteiskunnallisuuteen, eettisyyteen ja luovuuteen liittyviä tavoitteita.

–  Laajin kaikkia koskettava muutos on se, että laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat oppiaineille yhteiset tavoitteet. Se ei ole mikään ylimääräinen osa, vaan pikemminkin asia, joka sitoo ja liimaa eri oppiaineet yhteen, Lehikoinen kuvailee.

Lukiolaiset haluavat vastauksia ajankohtaisiin asioihin

Lukioissa on viime vuosina sopeuduttu useisiin muutoksiin. Edellisen kerran opetussuunnitelman perusteita rukattiin syksyllä 2016. Sen jälkeen on siirrytty kokonaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Myös korkeakoulujen opiskelijavalinnan perusteet muuttuivat ylioppilaskirjoitusten tuloksia painottavampaan suuntaan.

–  Osa uudistuksista on tehty vähän liian nopealla aikataululla ja osa on osunut muuten päällekkäin. Onhan niissä ollut kärryillä pysymistä, sanoo Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen.

Nyt tehty opetussuunnitelman perusteiden päivitys on Pajusen mukaan tervetullut muutos, joka luo lukiosta ketterämmän koulutusmuodon.

–  Aiempaa nopeammin ja helpommin pystytään tarttumaan ajankohtaisiin aiheisiin opintokokonaisuuksissa sekä reagoimaan ympärillä muuttuvaan maailmaan, arvioi uudistuksen ohjausryhmässä mukana ollut Pajunen.

Lukiolaiset kaipaavat hänen mukaansa nimenomaan vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin ja maailman muutoksiin.

–  Kaikkia oppiaineiden rajoja ei ole tarkoitus poistaa, enkä näe, että niin tulisi tapahtumaan, hän sanoo.

Ylioppilaskokeissa opiskelijoiden kykyä yhdistää ja soveltaa tietoja yli ainerajojen on mitattu jo nykyisellään, Pajunen muistuttaa.

Millainen on hyvä ihminen?

Uudistusten taustalla välkkyy jo viime hallituksessa asetettu tavoite siitä, että vuoteen 2030 mennessä puolet 25–34-vuotiaista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Nyt luku on 41 prosenttia.

Entä opetussuunnitelman perusteista löytyvä tasapainoiseksi, sivistyneeksi ja hyväksi ihmiseksi kasvaminen? Mitä sillä tarkoitetaan? Lehikoisen mukaan määritelmä löytyy suoraan lukiolaista.

–  Tähän kysymykseen vastaisivat varmasti parhaiten lain laatijat. Varmasti jonkinlainen (hyvän ihmisen) kuva on sellainen, että on valmis käyttämään osaamistaan paitsi omaksi myös yhteiseksi hyväksi, välittää ympäristöstään sekä pitää huolta itsestään ja muista, Lehikoinen pohtii.

Vaikea kysymys, komppaa Pajunen.

–  Ajattelisin, että siinä ihminen kohtaa ihmisen toisena ihmisenä. Ja koska lukio on yleissivistävää koulutusta, lukio tarjoaa sen ympäristön, jossa opiskelija oppii toimimaan yhteisössä ja yhteiskunnassa, hän sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat