Lännen Median kysely: TTIP:n investointisuoja ei kelpaa suomalaismepeille

Suomalaismepit suhtautuvat hyvin varauksellisesti TTIP-sopimukseen sisältyvään investointisuojaan nykyisellään.

Lännen Media kysyi suomalaismepeiltä, mikä Euroopan parlamenttia eniten hiertää meneillään olevissa EU:n ja USA:n välisissä vapaakauppaneuvotteluissa.

Kyselyyn vastasi 11 europarlamentaarikkoa, joista lähes jokaisen mielestä investointisuojakirjausta tulisi muuttaa. Ainoastaan keskustan Paavo Väyrynen ei ottanut vastauksessaan kantaa investointisuojaan.

Keskustan Anneli Jäätteenmäki sanoo, ettei "missään nimessä" hyväksyisi riitojenratkaisumenettelyä nykyisellään.

– Eihän valtiota voi haastaa oikeuteen, jos se vaihtaa lakejaan! Komissiokin tunnustaa, että investointisuojaa pitää uudistaa. Mielestäni ratkaisu olisi kansainvälisen pysyvän tuomioistuimen perustaminen.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen on samoilla linjoilla: Tulisi perustaa tuomioistuin, jossa kanteita voisivat nostaa yritysten kotivaltiot. Ja vain silloin, jos lainsäädäntömuutoksilla ei olisi muuta tarkoitusperää kuin yrityksen kilpailuaseman heikentäminen.

Tällä hetkellä investointisuojamenettelyyn kuuluu, että yritykset voivat käydä oikeutta valtioita vastaan välimiesoikeudessa. Pietikäinen pitää hyvin ongelmallisena sitä, jos poliitikot arkailevat tiukentaa lakeja sen pelossa, että yritykset yltyvät nostamaan kanteita.

– Sopimuksessa on selväsanaisesti todettava, että pysyvä tuomioistuin korvaa välimiesmenettelyn. Välimiesmenettely ei toimi edes väliaikaisena ratkaisuna, ellei sen pahimpia valuvikoja korjata. Nykyisillään välimiesoikeuden päätöksistä ei voi edes valittaa.

Myöskään Mia Kumpula-Natri (sd.) ja Liisa Jaakonsaari (sd.) eivät voi hyväksyä välimiesoikeusmenettelyä, joka ratkaisisi ulkomaisten sijoittajien ja valtioiden riitoja.

– Demokratiaa ei voi sopimuksella kyseenalaistaa. Pieni valtiomme olisi riskissä tulla haastetuksi jonkun jättiyhtiön toimesta, Kumpula-Natri sanoo.

Kaikkein kriittisimmin äänenpainoin investointisuojaa eli ISDS:ää kommentoi vasemmiston Merja Kyllönen.

– Investointisuoja muuttaisi eurooppalaisen perustuslaillisen ja demokraattisen järjestelmän ja kasvattaisi suuryritysten valtaa. Vasemmistolle on täysin selvää, että sopimus tulee kaataa, mikäli kirjaukseen ei puututa.

Kyllönen ihmettelee, miksei koko investointisuojalauseketta ole jo pudotettu pois sopimuksesta.

– En ole vielä kuullut, että suojan puute olisi estänyt investointeja Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. ISDS:n toteutuessa amerikkalaiset yritykset voisivat uhata ja kiristää päättäjiä. Periaatteessa mikä tahansa lainsäädäntö voisi tulla arvioitavaksi kolmelle välimiehelle, joista yksi on haastavan yrityksen edustaja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikejuristit päättäisivät valtion asioista piittaamatta Suomen tai EU:n oikeusperiaatteista.

Kokoomuksen Henna Virkkunen puolestaan harmittelee, että TTIP-sopimuksen edistäminen junnaa ISDS:n vuoksi.

– Investointisuojasopimuksesta on noussut poliittisesti niin suuri kysymys, että valitettavasti koko kokonaisuus kilpistyy nyt siihen. Komissio on tehnyt alustavia vaihtoehtoja uudeksi malliksi, mutta ne kaipaavat vielä jatkotyöstämistä. Parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta löysi jo hyvän kompromissiin parlamentin linjaksi, mutta valitettavasti sosialistit nyt lipesivät siitä.

Myönteisimmin TTIP-sopimukseen kokonaisuutena suhtautuvat perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner sekä RKP:n Nils Thorvalds.

– On kuitenkin huolehdittava, etteivät riitojenratkaisumenettelyn kustannukset karkaa käsistä, ja toisaalta siitä, että sen toiminta on avointa ja läpinäkyvää, Ruohonen Lerner toteaa.

Myös Thorvaldsin mukaan sovittelumenettelyä tulee vielä työstää.

EU:n ja USA:n välisten vapaakauppaneuvotteluiden eräänlaisena takarajana pidetään Yhdysvaltain presidentinvaaleja vuonna 2016.

Lännen Median kyselyyn eivät vastanneet perussuomalaisten Jussi Halla-aho, eikä kokoomuksen Petri Sarvamaa.

TAUSTA: TTIP-neuvottelut jatkuvat heinäkuussa

Euroopan komission neuvottelut TTIP:stä jatkuvat heinäkuussa. Euroopan parlamentti perui tällä viikolla TTIP-sopimusta koskevan äänestyksen, koska parlamentti ei vieläkään ole yksimielinen kannanotossaan asiaan.

Euroedustaja Anneli Jäätteenmäki (kesk.) kuvasi keskustelua asiasta parlamentissa "tuliseksi".

Eniten keskustelua TTIP:ssä synnyttää sen riitojenkäsittelyä koskeva kohta, eli ISDS (Investor-state dispute settlement). Heidi Hautalan (vihr.) mukaan "ISDS on aiheuttanut parlamentissa kaaoksen, mutta se ei ole ainoa eikä edes suurin TTIP:n ongelmista."

TTIP-sopimukseen sisältyvä sijoittajasuoja takaisi yrityksille mahdollisuuden käydä oikeutta valtioita vastaan, mikäli näiden lainsäädäntö muuttuu yritykselle epäedulliseen suuntaan. Monelle, joka yleisesti toivoo sopimusta, ei ISDS kelpaa, vaikka se sisältyy suurimpaan osaan tällä hetkellä voimassa olevista vapaakauppasopimuksista maailmalla.

Varoittavana esimerkkinä Euroopassa on toiminut muutaman vuoden takainen tapaus, jossa ruotsalainen sähköyhtiö Vattenfall nosti kanteen Saksaa vastaan, koska tämä päätti lopettaa ydinvoiman käytön.

Vattenfall vaati Saksalta 4,7 miljardin korvauksia liiketoimintansa vaikeutumisesta.

LAURA AIROLA/LÄNNEN MEDIA

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat