Kulmuni: Maailmantalouden vetoavun hiipuessa tarvitaan kotimaisia toimia – keskustan tuore puheenjohtaja ei vielä halua kommentoida ministerisalkkujen kierrätystä

HELSINKI

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni katsoo, että kun maailmantalouden vetoapu heikkenee, pitää Suomen talouskasvua ja kilpailukykyä pönkittää entistä enemmän kansallisin toimin.

Kulmuni sanoi Politiikan toimittajien tapaamisessa, että se vaatii yritteliäisyyttä, paikallista sopimista, viennin edistämistä, firmojen kansainvälistymistä ja hyvää investointiympäristöä.

Kulmuni ei suoraan ottanut kantaa pääministeri Antti Rinteen (sd.) toivomaan elvyttävään vastasykliseen talouspolitiikkaan.

–  Talouden täytyy pysyä tasapainossa, Kulmuni sanoi.

Suomessa täytyy luoda edellytykset talouden kasvulle, Kulmuni totesi. Pelkät panostukset ilman kasvun edellytyksistä huolehtimista eivät riitä pitämään tasapainoa yllä.

Olennaista on työllisyystavoitteen saavuttaminen. Kulmuni odottaa, että hallituksen budjettiriihestä ja työmarkkinajärjestöiltä tulee toimia, jotka vauhdittavat työllisyyden kasvua.

–  Ensimmäisen vuoden aikana tosiaan täytyisi saada 30  000 työllistä enemmän, jotta talouden tasapaino pysyy, Kulmuni muistutti hallitusohjelman tavoitteista.

Hallituksen alkutaipaleella kesäkuussa syntyi pieni kohu, kun vihreiden ympäristöministeri Krista Mikkonen epäili sitä, toteutuvatko kaikki kaavaillut sellutehdashankkeet.

Nyt Kulmunilta kysyttiin, mitä hän ajattelee asiasta. Mahtuuko Suomeen niin paljon sellutehdashankkeita kuin on suunnitteilla? Esimerkiksi Lapissa Metsä Group kaavailee uutta biotuotetehdasta Kemiin ja Boreal Bioref biojalostamoa Kemijärvelle.

Kulmuni huomauttaa, että Lapissa on aiemminkin ollut kaksi sellutehdasta.

–  Jos sinne on ennen mahtunut, niin varmaan sinne mahtuu edelleen.

Budjettiriihessä näytön paikka

Tuoreen puheenjohtajan ensimmäinen suuri näytön paikka on ensi viikolla, kun hallitus istuu budjettiriiheen päättämään ensi vuoden talousarviosta. Kulmuni on luottavainen, että riihi saadaan pakettiin.

–  Totta kai siellä on aina yhteensovittamista ja tiukkojakin tilanteita ja paikkoja, mutta valmistautuminen on ihan hyvässä hengessä edennyt, hän arvioi.

Keskustan ministeriryhmässä syntyi erimielisyyttä koulutusrahojen kohtalosta, kun keskustalainen valtiovarainministeri Mika Lintilä esitteli budjettiehdotuksen elokuussa. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa korkeakoulutukseen oli varattu vain kymmenen miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille viisi miljoonaa euroa uutta rahaa.

Niin ikään keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen kuitenkin halusi, että korkeakouluille annettaisiin hallitusneuvotteluissa kaavailtu lisärahoitus täysimääräisenä jo ensi vuodelle. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vuoden 2023 tasossa yliopistojen perusrahoitus on 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa lähtötasoa korkeampi.

Kulmuni uskoo, että riihessä löytyy sopu tähänkin asiaan. Hän ei kuitenkaan halunnut ottaa kantaa siihen, miten paljon koulutukseen pitäisi laittaa rahaa.

–  Jos me siitä ensi viikolla neuvottelemme, niin ehkä me sitten ensi viikolla käymme sen asian läpi, Kulmuni vastasi.

Helsingin Sanomat kertoi myöhemmin, että lehden useista hallituslähteistä saamien tietojen mukaan hallituksessa on vahva pyrkimys saada asia sovittua niin, että korkeakoulut saavat jo ensi vuonna hallitusohjelmaan kirjatut 60 miljoonaa euroa tai jonkin verran vähemmän.

Linjapuhe luvassa torstaina

Kulmuni valittiin keskustan puheenjohtajaksi Kouvolan ylimääräisessä puoluekokouksessa lauantaina. Valinnan jälkeen Kulmuni siirtyi myös keskustan ministeriryhmän puheenjohtajaksi, mutta ei ottanut puolueen painavinta salkkua, valtiovarainministerin pestiä, Lintilältä. Kulmuni ei halua arvioida julkisesti, milloin mahdollinen vaihto tapahtuu.

–  En ole kuullut, että mikään puolue olisi ilmoittanut etukäteen, että koska he tekevät ministerikierrätystä, niin ei sitä varmasti kuulla tänäkään päivänä, Kulmuni sanoi.

Yksipäiväisessä puoluekokouksessa ei kuultu tuoreen puheenjohtajan linjapuhetta, mutta Kulmuni sanoi aikovansa kertoa linjauksistaan enemmän torstain puoluehallituksen kokouksen yhteydessä.

Hän ei ole asettanut tarkkaa tavoitetta sille, miten paljon keskustan kannatuksen pitää parantua nykyisestä alhosta kuntavaaleihin mutta totesi, että tuoreimpien mielipidemittausten 11 prosentin tasolta on päästävä ylöspäin.

Uusi puheenjohtaja haluaa edistää moniäänistä keskustaa. Hänen mukaansa puolueessa on aina ollut seinät leveällä ja katto korkealla.

–  (Luottamuksen palauttaminen) vaatii varmasti sen, että keskusta tietää, mitä turuilla ja toreilla, huoltoasemien kahvioissa, raviradan laidoilla ja yökerhoissa puhutaan. Se vaatii sitä, että kansanliike pystyy kuuntelemaan, Kulmuni pohti.

Kommentoi








Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat