Syyttäjä: Oikeuden tulkinnan perusteella muut poliisilaitokset ovat rikkoneet lakia ja Helsinki on ainoa, joka toimi oikein

HELSINKI

Syytettä vapautettuja poliisivirkamiehiä vastaan käräjillä ajanut valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kertoo, että syyttäjäkolmikko on todella eri mieltä käräjäoikeuden vapauttavasta päätöksestä ja aikoo ilmoittaa tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Hän ei vielä ottanut suoraan kantaa siihen, meneekö juttu hovioikeuteen. Toiviaisen lausunnon valossa se kuitenkin näyttää todennäköiseltä.

Syyttäjät kommentoivat asiaa Valtakunnansyyttäjänvirastossa päätöksen jälkeen. Helsingin käräjäoikeus vapautti poliisipomot ja muut syytetyt virkamiehet tänään syytteistä niin sanotussa poliisijohdon virkarikosjutussa.

Toiviainen on edelleen sitä mieltä, että jonkun täytyy olla vastuussa siitä, että organisaatiossa toimitaan oikein.

Nyt käräjäoikeus katsoi, että Helsingin poliisilaitos käytti tietolähteitä, jotka olisi pitänyt hyväksyä ja rekisteröidä. Koska lähteitä ei rekisteröity, sääntöjä rikottiin.

Samalla oikeus katsoi, että poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri, että lähteet olisi voitu laillisesti rekisteröidä. Tällainen rekisteri perustettiin vasta viime vuonna.

Eli samaan aikaan, kun toimittiin vastoin sääntöjä, niitä ei voinut laillisesti noudattaa.

Toiviainen katsoo, että tämän tulkinnan mukaan poliisijohdon omat ohjeet ja säännöt käytännössä vapauttivat heidät rikosvastuusta.

Syytettynä jutussa olivat Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio, Helsingin ex-poliisikomentaja Jukka Riikonen, KRP:n päällikkö Robin Lardot, poliisipäällikkö Lasse Aapio, ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja ja Aarnion alaisena toiminut rikostarkastaja Petri Rainiala ja rikosylikonstaapelina toiminut Aarnion alainen.

Oikeus vastuutti laillisuusvalvontaa

Oikeuden mukaan Helsingin poliisilaitoksessa noudatettu virheellinen menettely tuli Poliisihallituksen laillisuusvalvonnan tietoon loppuvuodesta 2012. Siitä huolimatta laillisuusvalvonta ei oikeuden mukaan puuttunut siihen, eikä raportoinut ongelmista poliisin ylijohdolle.

Yhtä laillisuusvalvonnan edustajaa yritettiin saada syytetyn penkille, mutta mahdolliset rikokset olisivat hänen kohdallaan vanhentuneet, eikä syytettä nostettu.

Toiviaisen mukaan laillisuusvalvonta on esimiehille vain yksi tapa valvoa alaisia.

–  Laillisuusvalvonta on yksi tapa saada selville mahdollisia virheellisiä menettelyjä, mutta esimiehiä ei voi koskaan päästää vastuusta, mikäli he ovat tietoisia virheellisestä menettelystä.

Oikeus katsoi, että esimerkiksi ex-poliisiylijohtaja Paatero, poliisijohtajana ennen keskusrikospoliisin päällikkyyttä toiminut Lardot tai syytetty Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja eivät olleet tietoisia virheellisestä toiminnasta.

Toiviaista oikeussalissa edustanut syyttäjä Harri Tiesmaa totesi, että oikeuden tulkinnan perusteella yksikkökohtaiset tietolähderekisterit ovat olleet laittomia.

–  Nyt näyttäisi sitten siltä, että siltä osin kuin muualla maassa on tietolähteitä näihin paikallisiin rekistereihin kirjattu, se on ollut virheellistä. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että Helsinki on ainoa Suomessa, joka on toiminut oikein kun rekisteriä ei ole pidetty.

Aarnio poisti poliisin käyttämät tietolähteet pois poliisin rekisteristä viime vuosikymmenen vaihteessa, eikä uusia rekisteröity vuosiin, mitä syyttäjä piti laittomana. Oikeus tuli osittain syyttäjän kannalle, sillä se katsoi, ettei Helsingin poliisilaitoksella vuosina 2008–2013 ollut yhtään rekisteröityä tietolähdettä.

–  Käräjäoikeus on katsonut, että Helsingin poliisilaitos mainittuna aikana kuitenkin käytti tietolähteitä, jotka olisi pitänyt hyväksyä ja rekisteröidä. Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä, käräjäoikeuden tiedotteessa sanotaan.

Käräjäoikeus katsoi, että poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri. Tällaista rekisteriä ei kuitenkaan perustettu ennen vuotta 2018. Niinpä tietolähteiden rekisteröimiseen ja käytön kirjaamiseen ei syytteiden tekoaikana ollut lain mukaista menettelytapaa. Näin ollen syytetyt eivät voineet syyllistyä heidän syykseen väitettyihin rikoksiin.

Valtakunnallisen rekisterin perustamisen laiminlyönnistä ketään vastaajista ei syytetty.

Koska valtakunnansyyttäjä hävisi juttunsa, Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan syytettyjen oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja yhteensä yli 620  000 euroa.

Syyttäjä vaati kaikille vähintäänkin ankaria sakkoja

Syyttäjä katsoi, että Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämistavassa oli kyse esimiesvalvonnan pettämisestä. Syyttäjä Harri Tiesmaan mukaan tietolähderekisteriä ei olisi tuhottu lähteiden turvallisuuden takia vaan siksi, ettei esimerkiksi keskusrikospoliisi saa vihiä Helsingin poliisin käyttämistä tietolähteistä.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista edustavat syyttäjät Tiesmaa ja Mari Mattila vaativat Paaterolle, Lardotille, Aapiolle ja Riikoselle ankaria sakkoja tai enintään neljän kuukauden ehdollista vankeutta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Aarniolle ja alaisille vaadittiin enintään neljän kuukauden ehdollista vankeutta.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastajalle taas vaadittiin enintään 60 päivän ehdollista vankeutta tai ankaraa sakkorangaistusta.

Kaikki kiistivät rikoksen

Syytetyt katsoivat, että poliisin vinkkimiesten käyttöä koskevat ohjeet ja määräykset olivat 2010-luvun taitteessa epätäsmällisiä, tulkinnanvaraisia ja jatkuvan muutoksen alla. Aarnio sanoi toimineensa voimassa olleen lain puitteissa ja kertoi poistaneensa merkinnät siksi, että tietolähteet vaativat poistamista. Myös Aarnion alaiset vetosivat tietolähteiden vaarantumiseen.

Aapio sanoi, että jos jotain ongelmia Helsingin poliisin tietolähdetoiminnassa ylipäätään on ollut, hän ei niistä tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää. Lardot ja Riikonen pitivät koko oikeudenkäyntiä suorastaan kohtuuttomana ja vetosivat säännösten sekavuuden lisäksi tietämättömyyteensä Aapion tapaan.

Paateron puolustus taas katsoi, että poliisijohdon syytteet perustuivat käytäväpuheisiin. Myös poliisiylitarkastajan puolustus totesi, ettei hänen tietoisuudestaan ollut mitään näyttöä.

Aapio ja Lardot palaavat tehtäviinsä

Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio ja KRP:n päällikkö Robin Lardot palaavat tehtäviinsä, sisäministeriö kertoo.

Aapio ja Lardot pidätettiin virasta viime vuonna virkarikosoikeudenkäynnin ajaksi.

Tuomio ei ole lainvoimainen, ja sisäministeriö seuraa, jatkuuko asian käsittely hovioikeudessa.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat