Julkinen keskustelu on ollut huolenaiheena aina, muistutti filosofi Esa Saarinen Linnan juhlissa

HELSINKI

Filosofi Esa Saarinen on innostunut tämän vuoden Linnan juhlien teemasta.

Saarinen itse on tullut tunnetuksi julkisena keskustelijana, joka on pyrkinyt avaamaan filosofian saloja suurelle yleisölle.

–  Se on oma taiteenlajinsa saada ne ideat ja ajatukset soimaan tietyllä tavalla, että se alkaa elää ihmisten korvissa.

Viime vuosina on paljon puhuttanut julkisen keskustelun kärjistyminen. Saarisen mukaan julkinen keskustelu on hänen muistikuvansa mukaan ollut kuitenkin huolenaiheena aina – ja "täysin aiheellisesti".

–  Aina on olemassa erilaisia uhkia, ihmiset eivät halua kuunnella toisiaan. Tällainen uhka on taas uudella tavalla vahvistunut teknologioiden kautta. Ne puskevat keskustelua väittämäpohjaisemmaksi.

Saarisen mukaan tärkeää olisi, että kollektiivinen ymmärrys asioista syvenisi.

–  Ja se syvenee sillä tavalla, että pyrimme ymmärtämään myös toisen näkökulman asioista.

Taloustieteilijä Sixten Korkman varoitti Linnassa: Kaikkien pitäisi olla vaihtoehtoisien totuuksien suhteen varpaillaan

Taloustieteilijä Sixten Korkmanin mukaan kunnioittavan yhteiskunnallisen keskustelun rakentaminen on kiinni ihan kaikista ihmisistä, etenkin yhteiskunnallisista vaikuttajista.

–  Jokainen voisi miettiä, miten keskusteluun osallistuu. Pitää kuunnella ja keskustella, Korkman sanoi STT:lle Linnan juhlissa.

Hän pitää hyvänä sitä, ettei Suomessa ole ollut perinteisesti samanlaista polarisaatiota ja vastakkainasettelua kuin monissa muissa maissa. Hänen mukaansa taustalla on pohjoismainen hyvinvointivaltio ja suomalainen yhteiskunta, joka on paljon reilumpi heikommassa asemassa oleville ihmisille.

–  Myös siitä tulee pitää kiinni.

Korkmanin mukaan Suomessa valistusajan perinne on kantanut näihin päiviin asti, mutta nyt tietoon perustuvaa järjellistä toimintaa on alettu kyseenalaistaa.

–  On alettu tarjota valheita ja vaihtoehtoisia totuuksia. Kaikkien pitäisi olla sen suhteen varpaillaan. Etenkin tiedeyhteisön pitäisi taistella sen puolesta, että kunnioitetaan tieteen näkemyksiä.

Kirjailija Juha Itkonen: Yhteiskunta ei voi toimia, jos yksilöllä ei ole riittävää lukutaitoa

Lukukeskuksen hallituksen puheenjohtajan, kirjailija Juha Itkosen mukaan rakentavassa yhteiskunnallisessa keskustelussa avainasemassa on lukutaito.

–  Yhteiskunta ei voi toimia, jos yksilöllä ei ole riittävää lukutaitoa. Jos ei osata tulkita uutisia ja erottaa valhetta totuudesta.

–  Se on myös yksilön kannalta tragedia, jos ei osaa riittävästi lukea.

Juha Itkosen puoliso, nyhtökauran kehittäjä Maija Itkonen lisää, että tärkeää on myös se, että ihmiset kokevat, että heillä on vaikutusmahdollisuuksia.

–  Että niillä omilla valinnoilla voi vaikuttaa ja että he saavat siitä tietoa.

Juha Itkosen mukaan faktapohjaisen tiedon leviämisen kannalta on tärkeää, että Suomessa tiedotusvälineet ovat vapaita.

–  Siihen liittyy myös mediakritiikki, mutta mielellään ei harrastettaisi tällaisia salaliittoteorioita, että esimerkiksi lehdistö olisi järjestelmällisesti kaatanut (pääministeri) Antti Rinteen (sd.) Posti-gaten takia.

Maija Itkonen pukeutui juhliin asuun, joka on ollut Linnassa myös 22 vuotta sitten. Hänellä oli päällään goalaisesta silkistä tehty iltapuku, jonka hänen ystävänsä, emeritaprofessori Helena Hyvönen, suunnitteli tuolloin itselleen Linnan juhliin.

Romanifoorumin Ossi Blomerus Linnan juhlissa: Ihmisten pitäisi kohdata toisiaan enemmän

Suomen Romanifoorumin hallituksen puheenjohtaja Ossi Blomerus saapui Savonlinnasta Linnan juhliin avecinsa Aila Palmin kanssa. Blomeruksen mukaan keskustelukulttuuria voisi parantaa ainakin siten, että ihmiset kohtaisivat toisiaan enemmän myös erilaisista kulttuureista ja lähtökohdista.

Palmin mukaan mahdollisuuksia rakentavaan keskusteluun on, jos niitä vain osataan käyttää oikein.

Blomeruksen mukaan romaneilla on nykyään paljon enemmän mahdollisuuksia kuin ennen.

–  Meillä on samat oikeudet kuin valtaväestöllä. Olemme samalla viivalla tavallaan, mutta työllisyys- ja asuntoasioissa on silti enemmän ongelmia. Koulutusasioissa on kuitenkin menty eteenpäin, Blomerus kuvaili juhlissa.

Vuoden pakolaisnainen ei osannut kuvitella saavansa kutsua Linnaan - "On hienoa, että kutsun voi saada omalla työllään kunnostautunut tavallinen kansalainen"

Vuoden pakolaisnainen Rand Mohamad Deeb, 18, nautti täysin siemauksin Linnan juhlien tunnelmasta.

–  En osannut kuvitella, että tulee kutsu tänne. Ihalin jo viime vuonna juhlia, vaikka olin ollut Suomessa vasta silloin vähän aikaa. Ihailin tätä ideaa, miten itsenäisyyttä juhlitaan, Syyriasta Mauritanian kautta Lahteen muuttanut Deeb sanoo.

Deebin mukaan erityisen hienoa on se, että itsenäisyyttä juhlivat Suomessa kaikenlaiset ihmiset – ja että Linnaankin kutsun voi saada omalla työllään kunnostautunut tavallinen kansalainen.

Deeb palkittiin vuoden pakolaisnaisena etenkin siksi, että hän on edistänyt maahanmuuttajien suomen kielen oppimista. Deeb itse oppi kielen hyvin nopeasti ja alkoi sen jälkeen tehdä suomen kielen opetusvideoita Youtubessa muille maahanmuuttajille.

– Tuntui ihanalta, koska tuntuu, että tekemäni työ suomen kielen opppimiseksi ei mene vain yhden ihmisen hyödyksi, vaan kaikkien muidenkin. Muut voivat hyödyntää näitä vinkkejä, jotta sopeutuminen tänne helpottuu.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat