Jännitteet Itämerellä eivät ole katoamassa — "Tarvitaan arvovaltainen aloite vakauttavista toimista"

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro toivoo, että Itämeren alueella tehtäisiin aloite vakauttavista toimista. Jännitteet erityisesti Venäjän ja muiden maiden välillä ovat kasvaneet Ukrainan kriisin myötä.

–Itämeren alueella yhteisiin intresseihin kuuluu esimerkiksi vakauden säilyttäminen. Tarvitaan arvovaltainen aloite vakauttavista toimista. Kaikkein vakavimman uhan eli sotilaallisen yhteenoton mahdollisuus olisi suljettava pois. Ukrainan ja Syyrian tilanteiden ei pitäisi vaikuttaa Itämerellä, Kangaspuro pohti perjantaina Suomi-Areena keskustelussa.

Suomi-Venäjä-Seuran järjestämässä tilaisuudessa pohdittiin Suomen ja Venäjän naapuruussuhdetta. Yhdeksi teemaksi nousi Itämeren jännittynyt tilanne.

Kangaspuron toive vakauttavan aloitteen tekemisestä Itämeren alueella vaikuttaa poliittisesti tällä hetkellä vaikealta tehtävältä, koska EU:n Venäjä-pakotteet sitovat monia maita, myös Suomea.

–Jännite Itämerelle heijastuu Ukrainasta ja myös Syyriasta. Sen kanssa joudutaan elämään. Itämeri on myös hyvin tärkeä alue Venäjän hyvinvoinnille. Ukrainan kriisin takia Venäjä-suhteemme ei ole nyt normaali, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoi.

Presidentti Tarja Halonen muistutti, että Pietarin läheinen sijainti vaikuttaa tilanteeseen tänäkin päivänä.

–Pietarin läheisen sijainnin takia Itämeri on Venäjälle aina sotilaallisesti tärkeä alue, Halonen kertoi.

Itämerellä on jo nähty tilanteita, joissa esimerkiksi Venäjän hävittäjät ovat lentäneet hyvin lähellä muiden maiden koneita. Vastaavat tapaukset voivat saada jatkoa.

–Syyskuussa sekä Venäjä että Ruotsi järjestävät samoihin aikoihin suuret sotaharjoitukset. Näemme syyskuussa varmasti värikkäitä lööppejä, Vanhanen ennusti.

Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) harmitteli sitä, että kiristynyt tilanne on johtanut yhteistyön rapautumiseen monella sektorilla Venäjän kanssa.

–Esimerkiksi ympäristöyhteistyö kuormitetun Itämeren auttamiseksi on heikentynyt. Ympäristöuhat saattavat olla pidemmällä aikavälillä suurempia riskejä kuin sotilaallinen yhteenotto, Haavisto mietti.

Tutkimusjohtaja Kangaspuron mukaan toivoa tilanteen paranemisesta on, sillä hän ei pidä jännittynyttä tilannetta nyt pahana verrattuna kylmän sodan aikakauteen.

–Konfliktista voidaan päästä ulos helpommin ja nopeammin kuin kylmästä sodasta. Venäjällä ei ole nyt omaa blokkia tai vaihtoehtoista ideologiaa samaan tapaan kuin Neuvostoliitolla oli. Taloudellisesti ja sotilaallisesti Venäjä ei ole maailmanlaajuisesti yhtä vahva kuin Yhdysvallat. Kyse on nyt muusta. Pohjolassa Venäjä on toki yhä suurvalta, Kangaspuro sanoi.

Presidentti Tarja Halonen, kansanedustajat Matti Vanhanen ja Pekka Haavisto sekä Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro olivat huolissaan Itämeren ja Venäjän tilanteesta. Juontajana oli kansanedustaja ja Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtaja Katri Kulmuni.

OSSI RAJALA

Kommentoi

Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi