Isohapero ja männynpunikkitatti hyötyvät, jos metsänhakkuussa jäljitellään metsäpaloa

JOENSUU

Avohakkuut aiheuttavat haittaa sienille, mutta metsäpalot voivat olla sienille jopa hyväksi, kertoo tuore väitöstutkimus. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan Kauko Salon väitöskirjan tulosten mukaan metsäpalot synnyttävät paloalueille omaleimaisen sieniyhteisön.

–  Ruokasienistä muun muassa kangasrousku, isohapero, kangas- ja männynpunikkitatti hyötyivät lievästä metsäpalosta, Salo sanoi tiedotteessa.

Hakkuumenetelmiä voitaisiinkin kehittää metsäpalojen kaltaisiksi. Salon tulosten mukaan myös monet taloudellisesti tärkeät kauppa- ja ruokasienet hyötyisivät nykyistä kehittyneemmistä metsänhoidon menetelmistä.

–  Jos metsänhoidossa ja hakkuissa jäljiteltäisiin nykyistä paremmin metsäpaloja, saavutettaisiin merkittäviä etuja.

Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää, jos avohakkuun yhteydessä jätetään eläviä havu- ja lehtipuita säästöpuiksi. Elävät säästöpuut auttavat niitä sienilajeja, jotka muodostavat puiden kanssa symbioottisen sienijuuren eli mykorritsan, kerrotaan tiedotteessa.

Suomessa on ajateltu, että avohakkuun ja metsäpalon vaikutukset olisivat samanlaiset, koska molemmissa suuri osa puustosta kuolee. Palaneilla alueilla tavataan kuitenkin paljon sellaisia sienilajeja, joita ei avohakkuun jälkeen esiinny lainkaan. Metsäpalojen jälkeen syntyviä sieniyhteisöjä voidaan osittain turvata hakkuun jälkeisellä kulotuksella.

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöskirja perustuu useiden vuosikymmenien havaintoaineistoihin sadoista Suomen metsien sienilajeista.

Tutkimuksen tuloksista kertoi aiemmin Yle.

Lisää muualla

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat