Intiaaniluiden palautus Yhdysvaltoihin voi olla ensimmäinen monista pyynnöistä – Kansallismuseolla 40  000 ulkomaista esinettä

HELSINKI

Suomen kansallismuseo saattaa saada tulevaisuudessa ulkomailta lisää pyyntöjä palauttaa museon kokoelman esineitä.

Tällä viikolla kerrottiin, että Yhdysvallat on pyytänyt Suomea palauttamaan Amerikan alkuperäisväestölle kuuluneita ihmisjäänteitä ja hautaesineitä Kansallismuseon kokoelmista. Kyseessä oli ensimmäinen Suomeen esitetty virallinen palautuspyyntö toisesta maasta. Suomi on suostunut pyyntöön.

–  Aika paljon erilaisten kulttuuriesineiden palauttamisesta keskustellaan kansainvälisesti, joten valmistaudumme siihen, että pyyntöjä voi tulla enemmänkin, kertoo Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

–  Kun museoiden kokoelmia on digitoitu, tieto eri puolilla maailmaa olevista esineistä on lisääntynyt.

Esimerkiksi entiset siirtomaavallat kerryttivät aikanaan museoihin ja yksityiskokoelmiin suuret kulttuurikokoelmat eri puolilta maailmaa. Osa niistä on palautettu tai vaadittu palautettaviksi alkuperäismaihinsa.

–  Olemme laatimassa toimintamallia palauttamiseen liittyen. Meillä täytyy olla ohje, miten tällaisessa tilanteessa menetellään, sanoo Kansallismuseon etnografisista kokoelmista vastaava intendentti Heli Lahdentausta.

Noin 40 000 ulkomaista esinettä

Kansallismuseon etnografisissa kokoelmissa on noin 40  000 esinettä Suomen ulkopuolelta. Esineet ovat peräisin ympäri maailmaa, pääosin Euroopan ulkopuolelta.

–  Vaikka Suomella ei ole ollut siirtomaita koskaan, suomalaiset ovat matkustaneet, ja sillä tavalla kokoelmat ovat karttuneet, Lahdentausta sanoo.

Esineitä on kertynyt 1800-luvun alusta asti lukuisia eri reittejä pitkin. Niitä ovat tuoneet mukanaan esimerkiksi kulttuurintutkijat, tutkimusmatkailijat ja lähetyssaarnaajat.

Oma panoksensa oli suomalaisilla, jotka toimivat hallintotehtävissä Venäjän laajassa keisarikunnassa. Kaksi suomalaista on toiminut esimerkiksi Venäjälle silloin kuuluneen Alaskan kuvernöörinä, minkä myötä Kansallismuseolla on mittava Alaska-kokoelma, Lahdentausta kertoo.

–  Myös Carl Gustaf Emil Mannerheimin matkasta Keski-Aasiaan on tullut suuri kokoelma, Anttila lisää.

Pyynnöt pohdittaisiin tapauskohtaisesti

Jos uusia pyyntöjä Suomelle esitetään, ne harkitaan tapauskohtaisesti. Koska Yhdysvaltojen pyyntö on luonteeltaan ensimmäinen, sen käsittely luo pohjaa mahdollisille tuleville pyynnöille.

Palautuksia ei Suomessa määrittele mikään lainsäädäntö. Harkinta tehdään eettisin perustein. Anttilan mukaan pyynnöistä pohdittaisiin Kansallismuseon ja pyytäjän oikeutta aineiston hallussapitoon sekä pyytäjän mahdollisuutta hoitaa aineistoa. Myös aineiston luonne vaikuttaa asiaan. Kulttuuriesineet voivat olla neutraaleja ja laillisesti hankittuja, toisaalta kiistanalaisia.

–  Australiasta on pyhiä esineitä, joita hyvinkin voidaan pyytää takaisin, Lahdentausta pohtii.

Yhdysvaltojen pyyntö oli helppo hyväksyä, koska se koski ihmisjäänteitä. Tapaus oli ainutkertainen, sillä ihmisjäänteitä ei ole enempää Kansallismuseon kokoelmissa, Anttila ja Lahdentausta kertovat.

Erillisharkintaa korostaa myös kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). Hänen mukaansa on liian varhaista sanoa, tarvitaanko palautuspyyntöjä tai -prosesseja varten uusia lakeja tai lakimuutoksia.

–  Kyseessähän on valtion omaisuus, ja sen luovuttamista koskevia säädöksiä tullaan tässä samalla selvittämään.

Tämänkertaiseen pyyntöön suostumista hän pitää oikeana ratkaisuna aineiston luonteen vuoksi.

Kansallismuseon isä osti kokoelman

Yhdysvaltojen pyyntö kohdistuu Kansallismuseon Mesa Verde -kokoelmaan. Sen on koonnut ruotsalaistutkija Gustaf Nordenskiöld, joka törmäsi sattumalta muinaisten pueblo-intiaanien asumuksiin Mesa Verdessä Coloradon osavaltiossa Yhdysvaltojen länsiosissa vuonna 1891. Hän suoritti alueella kolmen kuukauden ajan kaivauksia, joilta lähetti yli 600 esinettä kotiinsa Tukholmaan.

–  Se oli sen ajan antropologiaa tai arkeologiaa, että kaikki otettiin talteen, Lahdentausta toteaa.

Kaivaukset rahoitti hänen isänsä Adolf Erik Nordenskiöld. Suomalaissyntyinen isä tunnetaan Koillisväylän ensimmäisenä purjehtijana.

Vaasalainen lääkäri ja keräilijä Herman Antell osti kokoelman ja testamenttasi sen "Suomen kansalle". Vuonna 1893 kuolleen Antellin testamentti, joka sisälsi mittavat kokoelmat ja miljoonan markan rahalahjoituksen, edisti merkittävästi Suomen kansallismuseon perustamista.

Yhdysvaltain palautuspyyntö koskee yksinomaan Mesa Verde -kokoelman ihmisjäänteitä ja niihin liittyviä hautajaisesineitä, joita on yhteensä 64. Mukana on luurankoja, muumioita ja luunkappaleita sekä kauhoja, mukeja ja ruukkuja. Ne ovat peräisin noin 1200-luvulta.

Osassa astioista on säilynyt jäänteitä ruuasta, kuten maissijauhoista ja maissintähkästä.

–  Monissa kulttuureissahan on ajattelutapa, että vainajat tarvitsevat ruokaa ja juomaa vielä tuonpuoleisessakin, Lahdentausta selittää.

Suurlähettiläs varjelee vainajien muistoa

Palautuspyyntö tuli Yhdysvaltain Suomen-suurlähetystöstä viime viikolla. Sen toimitti henkilökohtaisesti suurlähettiläs Robert Pence, joka on lähetystön mukaan aktiivisesti edistänyt asiaa.

Pencen kiinnostusta selittää lähetystön mukaan hänen taustansa veteraaniaktiivina. Hän osallistui viime toukokuussa Lappeenrannassa hautajaisiin, joissa toisessa maailmansodassa kaatuneiden suomalaissotilaiden jäänteitä palautettiin Venäjältä Suomeen.

–  Hän kokee, että Amerikan alkuperäiskansojen jäänteet ansaitsevat saman kunnioituksen, ja hän aikoo henkilökohtaisesti saattaa ne takaisin Amerikkaan, kun se aika koittaa, lähetystöstä kerrotaan.

Pencen tavoitteena on, että palautus voitaisiin tehdä viimeistään ensi vuonna. Samaa tavoittelee Kansallismuseo. Ylijohtaja Anttilan mukaan käytännön työ on vasta alussa ja tarkka aikataulu selviää työn edetessä.

–  Emme halua viivytellä, kun päätös on nyt tehty.

Saamelaisaineisto siirretään 2021

Kulttuuriaarteiden palautus koskee myös muita pieniä valtioita. Tanskalaiset ovat palauttaneet esineitä Grönlantiin ja Ruotsi toteemipaalun Tukholman Etnografisesta museosta Kanadaan.

Oma lukunsa ovat Kansallismuseon saamelaiskokoelmat. Museo on päättänyt luovuttaa kokoelman lähes kaikki 2  600 esinettä Saamelaismuseo Siidalle vuonna 2021, kun esineistön säilyttämiseen soveltuvat tilat Inarissa valmistuvat.

–  Kansallismuseolle jää Seurasaareen hankittua esineistöä. Käymme Siidan kanssa keskusteluja siitä, miten jatkossa kerrytämme saamelaisten historiaa osana Suomen historiaa, Anttila sanoo.

Yhteensä Kansallismuseon kokoelmiin kuuluu yli 500  000 esinettä. Ulkomailta aineistoa ei enää varsinaisesti kerätä, mutta sitä kertyy yhä museolle jonkin verran erilaisina lahjoituksina. Esimerkiksi vuonna 2018 Teatterimuseo siirsi Kansallismuseolle aasialaista teatteriesineistöä 200 esineen verran.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat