Päättäväinen insinööri voitti Sipilän kikyn oikeudessa – työnantaja ei saanut pidentää työaikaa, kun työaika oli kirjattu työsopimukseen

HELSINKI

Työntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voinut pidentää kilpailukykysopimuksella, päätti Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus.

Maanantaina annetusta tuomiosta tiedotti keskiviikkona Insinööriliitto. Kyse oli tapauksesta, jossa vuonna 2014 tehdyssä työsopimuksessa oli sovittu palkasta ja 37,5 tunnin työajasta. Oikeuteen mentiin, koska suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevä mies halusi käräjäoikeuden selvittävän, voiko hänen työsopimuksessaan sovittua työaikaa pidentää sillä perusteella, että alan työehtosopimukseen sisällytettiin kilpailukykysopimuksessa sovittu 24 tunnin työajan pidennys.

Työajan pidennys tuli voimaan vuoden 2017 alusta niin ikään insinöörin ja entisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vaatimuksesta sorvatun niin sanotun kiky-sopimuksen perusteella. Kiky-sopimuksesta sovittiin työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken.

Saatuaan tietää työajan pidennyksestä mies ilmoitti heti työnantajalle, ettei hyväksy pidennystä.

Työsopimuksessa ei viitattu työehtosopimukseen

Miehen ja työnantajan välisessä työsopimuksessa ei käräjäoikeuden tuomion mukaan viitattu työehtosopimukseen vaan työsuhteen ehdoista sovittiin kunkin ehdon kohdalla erikseen. Oikeus päätteli tästä, että esimerkiksi työajan osalta työehtosopimusta olisi voitu noudattaa vain, jos siitä ei erikseen olisi sovittu työsopimuksessa. Tässä oikeus sovelsi säännöstä, jota juristit nimittävät "edullisemmuussäännöksi".

–  Kuitenkin siinä tapauksessa, että työehtosopimuksen määräys on työntekijälle työsopimuksen ehtoa edullisempi, noudatetaan työehtosopimusta, oikeus totesi.

Oikeus katsoi, että paikallisesti kirjoitetun työsopimuksen ehdot olivat miehelle edullisemmat, koska hänen viikkotyöaikansa sovittiin lyhyemmäksi kuin kikyssä. Työsopimuksessa ei myöskään erikseen ollut sovittu, että mahdollisesti muuttuvan työehtosopimuksen määräykset ohittavat työsopimuksen ehdot.

Näin ollen oikeus päätti, että työnantaja on menetellyt työsopimuksen vastaisesti eikä sillä ollut mitään oikeutta lisätä työntekijänsä viikkotyöaikaa puolella tunnilla yksipuolisesti. Oikeus määräsi työnantajan maksamaan miehelle palkan lisätyöstä ja korvaamaan tämän liki 25  000 euron oikeudenkäynnistä koituneet kulut.

Mies irtisanoutui työnantajan palveluksesta maaliskuussa 2017 vain kolme kuukautta kiky-ehtojen soveltamisen alkamisesta. Työantajalle koitui palkkasaatavista korvattavaa yhteensä noin 130 euroa.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Insinööriliitto: Työajan pidennys on voitu tehdä perusteettomasti suurelle joukolle

Insinööriliitto katsoo, että käräjäoikeuden päätöksellä voi olla laajempia seurauksia.

–  Käräjäoikeuden linjaus on erittäin mielenkiintoinen. Tämän perusteella työajan pidennys on voitu tehdä perusteettomasti isolle joukolle työntekijöitä, arvioi Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa tiedotteessa.

Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää olettaa asian käsittelyn jatkuvan hovioikeudessa.

–  Päätöksellä voi olla merkittäviä seurauksia siihen, miten työajan pidennykseen suhtaudutaan, miten sitä käytetään ja sovelletaan yrityksissä, hän sanoo.

Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessorin Seppo Koskisen mielestä käräjäoikeuden päätöksellä ei kuitenkaan välttämättä olisi lainvoimaisenakaan kovin suurta merkitystä kikylle. Hän kuitenkin huomauttaa, että Insinööriliiton riveissä yksilötasoisella sopimisella voi olla huomattavakin merkitys ja juuri tämän vuoksi kyseinen liitto voisi mahdollisesti myös nostaa useita käräjäoikeudessa käsitellyn kaltaisia juttuja. Yksilötasoisissa sopimuksissa on saatettu myös sopia erikseen työajasta.

Oman sopimuksen tekeminen voi olla Koskisen mukaan yleistä ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Perustyöntekijöillä on sen sijaan usein hyvin vakiotyyppinen sopimus ja sopimuksessa on suurella todennäköisyydellä työajan osalta aina viittaus työehtosopimukseen.

Tähän jälkimmäiseen ryhmään tuoreella tuomiolla ei ole vaikutusta, eikä Koskinen usko, että riitoja tulisi kovinkaan paljon.

–  Mutta on sellaisiakin tapauksia, että on oma työaika, mutta ikään kuin muilta osin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Siinä joudutaan sitten miettimään, mitä tällä on tarkoitettu, Koskinen sanoo.

Professori: Kannattaisi miettiä, miten nämä työaikamääräykset menevät

Koskinen on odottanut maanantaista tuomiota jo pidemmän aikaa. Hän on samoilla linjoilla päätöksen kanssa, koska se liittyy yksilötasolla sovittuun työsopimukseen.

–  Tällainen päätös ei menisi luultavastikaan läpi, jos kanne olisi nostettu sillä perusteella, että työehtosopimus on laiton, Koskinen tarkentaa.

–  Minusta tuo ratkaisu on sopusoinnussa työsopimuslain ja ikään kuin työsopimuksella sopimisen kanssa.

Koskisen mukaan työaikasopimuksia ei kovin usein mietitä työsopimusta tehtäessä, sillä tavallisesti työajat tulevat nimenomaan työehtosopimuksesta. Sopimisen pitäisi myös olla hänen mukaansa selkeästi tehty.

Tuomion myötä saatavat opit tulevat työajan sopimisen osalta sovellettavaksi kaikille aloille, Koskinen kertoo.

–  Aivan opetukseksi se kyllä kaikille on, että kannattaisi miettiä, miten nämä työaikamääräykset menevät.

Kiky-sopimus on jatkuvasti esillä myös käynnissä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Kilpailukykysopimuksen palkattomat työtunnit ovat yksi neuvotteluiden suurimmista hidasteista. Työnantaja haluaa säilyttää kiky-tunnit, palkansaajapuoli poistaisi ne.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat