Informaatiosodan asiantuntija: "Poliittisesti herkkien aiheiden tutkijat joutuvat miettimään, haluavatko he puhua asioista omilla nimillään" – myös Linnaan kutsutut päätoimittajat korostavat tiedon merkitystä

HELSINKI

Sotatieteiden tohtori, tutkija Saara Jantunen on tullut tunnetuksi etenkin informaatiosodankäynnin ja disinformaation tutkijana.

Siksi ei liene yllätys, että hän sai kutsun tämän vuoden Linnan juhliin, jossa teemana on yhteiskunnallinen keskustelu ja tiedonvälitys. Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio haluavat huomioida ihmisiä ja instituutioita, jotka edistävät toiminnallaan luotettavan tiedon välittämistä ja yhteiskunnallista keskustelua.

Jantunen kertoo silti olleensa yllättynyt kutsusta.

–  Olen virkamies, joten en osannut ollenkaan odottaa tällaista. Olen tosi iloinen. Teema on itselleni erittäin tärkeä, kuten myös itsenäisyyspäivä juhlana. Olen iloinen, että sain kutsun juuri näihin Linnan juhliin.

Ihmislaji vasta opettelee elämään informaatiotulvan keskellä

Tutkija arvioi, että disinformaation ja kärjekkään keskustelun lisääntyminen yhteiskunnassa liittyy osin ihmisen psykologiseen rakenteeseen.

–  Myös koulutetut ihmiset valikoivat, mitä faktoja he hyväksyvät ja mitä eivät. Koulutuskaan ei yksin poista ennakkoluuloja.

–  Informaatioyhteiskunta on ihmislajille kuitenkin todella uusi asia. Ehkä me haemme parhaita mahdollisia selviytymiskeinoja juuri tämän tyyppisessä ympäristössä. Emme ole ehkä vielä oppineet, että ihan kaikkeen uhkaavaan tuntuvalta ei tarvitse reagoida niin voimakkaasti.

Jantunen on itse saanut paljon tunnustusta, mutta joutunut myös vihapuheen ja häiriköinnin kohteeksi. Hänen mielestään tutkijat voivat suhteellisen vapaasti ilmaista Suomessa näkemyksiään, mutta se riippuu myös tutkijan tutkimasta aiheesta.

–  Poliittisesti herkkien aiheiden tutkijat joutuvat miettimään, haluavatko he esittää omalla nimellään näitä tutkimuksia ja millä foorumilla, hän sanoo.

Tästäkin syystä tutkija arvostaa presidentin valitsemaa teemaa.

–  Mielestäni presidentti on korostanut, että voi antaa kovaakin kritiikkiä, kuten tutkijatkin antavat toisilleen, mutta sen pitää pysyä asiassa. Siksi tämä teema on hyvin tervetullut.

Journalisti-lehden päätoimittajan puvussa on hirttoköysi

Mies johon paska ei tartu. Jos jossakin muussa maassa kuin Suomessa päätoimittajana julkaisisi tulevasta presidentistä lehdessään tällaisen otsikon, voisi joutua linnaan, ei päästä Linnaan. Näin kuvailee Suomen sananvapaustilannetta Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson.

Pettersson toimi vuonna 2011 Ylioppilaslehden päätoimittajana, kun silloisesta eduskunnan puhemies Sauli Niinistöstä kertova juttu otsikoitiin yllämainituilla sanoilla.

Vaikka sananvapaustilanne on Suomessa maailman mittakaavassa varsin hyvä, sitä pitää silti vaalia, Pettersson sanoo.

–  Meidän pitää tehdä entistä enemmän töitä sananvapauden eteen ja olla sananvapaudesta entistä ylpeämpiä, jotta Suomessa sananvapaus pysyisi niin hyvänä kuin mahdollista.

Linnan juhliin kutsuttu Pettersson sanoo, että yhteiskunnallisen keskustelun ja demokratian peruskivi on vapaa, hyvin toimiva, moniääninen ja monipuolinen media.

–  Se tarkoittaa myös sitä, että meillä on tarpeeksi toimittajia ja tarpeeksi erilaisista näkökulmista kirjoittavia ja ohjelmia tekeviä tiedotusvälineitä. Tähän liittyy tietenkin vielä se, että toimittajat saavat työrauhan eli he voivat työskennellä riippumattomina ja rauhassa, hän sanoo.

Linnan juhliin Pettersson pukee juhlapuvun, jossa on punainen hirttoköysi.

–  Se muistuttaa siitä, mitä isossa osassa maailmaa tapahtuu niille, jotka yrittävät käyttää sananvapauttaan ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, hän sanoo.

Ulkopolitist-julkaisun päätoimittajan mukaan tieto on demokratian kulmakivi

The Ulkopolitistin päätoimittaja Anna Tervahartiala katsoo, että Linnan juhlien teemaksi nostetut tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu liittyvät tiukasti yhteen. Hän kiinnittää erityistä huomiota teeman ja-sanaan.

–  Tieto johtaa rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, hän sanoo STT:n ennakkohaastattelussa

Tervahartialan mukaan tieto on myös demokratian kulmakivi. Kaikki päätöksenteko alkaa selvitysten tekemisellä ja tiedon kartuttamisella.

–  Demokraattinen päätöksenteko kansalaistenkin tasolla nojaa tietoon. Kansalaiset eivät voi tehdä kestäviä päätöksiä, jos tietoa ei ole.

Myös hänen päätoimittamassaan kansainvälisen politiikan verkkolehdessä Ulkopolitistissa tieto on tärkeässä roolissa. Julkaisu painottaa tutkittua tietoa ja kuuntelee useita eri asiantuntijoita. Ulkopolitistin sisältöä ei myöskään tehdä kärjekkäästi ja nopeasti.

Tervahartiala on seurannut yhteiskunnallista keskustelua huolissaan, sillä faktatietoa on alettu kyseenalaistaa. Hän sanoo, että asioita yritetään ampua alas keskittymällä henkilöön, ei itse asiaan.

Tervahartiala pitää hienona eleenä sitä, että presidentti Niinistö on valinnut teemaksi tiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun sekä kutsunut paikalle muun muassa useita toimittajia. Näin tuskin olisi esimerkiksi Turkin tai Unkarin presidentin isännöimissä juhlissa.

–  Päätöksellä presidentti viestii, että Suomessa on vapaa lehdistö, jonka kohteena myös presidentti voi olla. Ja näin sen kuuluukin demokratiassa olla.

Pukuvalinnassaan Tervahartiala on luottanut 1980-luvun vintageen. Hän on valinnoissaan painottanut paikallisia yrittäjiä niin Suomessa kuin Sveitsissä, nykyisessä asuinmaassaan.

–  Minulla on tieto siitä, että on ilmastokriisi. Kun tietoni on kasvanut, se heijastuu valintoihini ja sitä myös kautta pukuuni, hän avaa.

Journalistiliiton puheenjohtajan puvun kristallit muistavat työssään surmattuja toimittajia

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ottaa Linnan juhlien puvussaan kantaa toimittajien sananvapauden puolesta. Hänen Linnan juhlien pukuaan koristaa 49 kristallia. Se on sama luku kuin maailmalla viime vuonna työssään surmattujen toimittajien määrä.

–  Puku muistuttaa siitä, että esimerkiksi monet konfliktialueilla raportoivat toimittajat riskeeraavat henkensä. Konfliktialueilta ei saataisi tietoa, jos nämä toimittajat eivät sitä tekisi. Samalla monissa maissa monet toimittajat ovat vaarassa joutua surmatuksi, kidnapatuksi tai pidätetyksi työnsä takia.

Puku on myös kannanotto sananvapauden puolesta.

–  Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan tällä hetkellä vain 16 maassa lehdistönvapaus on hyväksi luokiteltavalla tasolla. Se on hyvin huolestuttavaa, Aho sanoo.

Suomessa sananvapaus on yhä maailmanlaajuisesti hyvällä tasolla, mutta myös Suomessa disinformaation ja laadukkaan toimitustyön raja uhkaa yleisön silmissä hämärtyä, hän sanoo.

Aho pitää kutsua Linnan juhliin hienona asiana. Hänen mukaansa se on osoitus, että presidentti Niinistö arvostaa Journalistiliiton tekemää työtä.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja: Suomalaiset uskovat yhä tutkittuun tietoon

Tänä vuonna Linnan juhlien kutsuissa on haluttu palkita etenkin niitä, jotka ovat edistäneet oikean tiedon välittämistä. Kutsun saanut Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija Peltola iloitsee presidentin antamasta kunnianosoituksesta tieteelle.

–  Tämä on tunnustus tieteelle ja lisäksi pikkutytön unelma. Naapurin mummon kanssa aina katsoimme Linnan juhlia ja mietimme, että pääseeköhän tuonne ikinä. Olisipa mummo nyt näkemässä tämän, Peltola sanoo STT:n ennakkohaastattelussa.

Peltolan mukaan viime vuodet ovat olleet tieteentekijöille haastavia niin talouden, koulutusleikkauksien kuin asenneilmapiirin puolesta. Kärjistynyt keskusteluilmapiiri on näkynyt myös siinä, että osa tutkijoista on joutunut vihapuheen kohteeksi. Peltola näkee kuitenkin valoa tunnelin päässä.

–  Nyt näyttää jo paljon paremmalta asenneilmapiirin puolesta. Tässä hallitusohjelmassa yliopistojen rahoitusta korotetaan ja politiikassa muutenkin korostetaan tietopohjaista päätöksentekoa.

Peltola iloitsee myös hiljattain julkaistun Tiedebarometrin tuloksista. Vaikka valeuutisista ja totuuden jälkeisestä ajasta on puhuttu paljon, barometrin mukaan suomalaiset luottavat yhä laajasti tutkittuun tietoon ja arvostavat yliopistoja eniten poliisin ja armeijan jälkeen.

–  Suomi on yhä maa, jossa ihmiset voivat sanoa tutkittuun tietoon perustuvan mielipiteensä turvallisesti. Jos vertaa muuhun maailmaan, tutkijoiden sananvapaus on hyvä.

Peltola odottaa Linnan juhlissa etenkin keskusteluita tuttujen poliitikkojen sekä muiden suomalaisten tieteentekijöiden kanssa.

–  Odotan lisäksi boolia ja sitä, että pääsee viettämään vapaaillan miehen kanssa, hän sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat