Hyönteisfarmien yleistyminen vaatii Suomessa vielä kehitystä – maailmalla tunnetaan 2 000 ruoaksi kelpaavaa lajia

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa maa- ja elintarviketalouden vuosikatsauksessa pohditaan muutaman sivun verran hyönteisten kasvattamisen mahdollisuutta suomalaisessa maataloudessa.

Hyönteisten tuotantoa on katsauksessa pohdittu sen takia, koska maatalouden kannattavuus on ollut viime vuodet heikko ja tilamäärä on vähentynyt. Uudet keksinnöt voisivat auttaa alaa.

Hyönteisten kasvattaminen ruoaksi tai rehuksi voisi korvata nykyistä eläintuotantoa, jos muutamaan pulmaan löytyy ratkaisu.

Hyönteisiä varten pitäisi ensinnäkin olla kysyntää, mikä voi Suomessa toteutua.

–Suomalaiset näyttäisivät suhtautuvan hyönteisruokaan melko avoimesti. Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeen mukaan 70 prosenttia suomalaisista koki hyönteisruoan kiinnostavana ja puolet oli valmis ostamaan sitä, katsauksessa todetaan.

Kuluttajien ostohalukkuuteen vaikuttaisi todennäköisesti niin hinta kuin kokemukset hyönteisruoasta.

Suomessa toimii Luke:n mukaan tällä hetkellä parisen kymmentä aktiivista hyönteisten kasvattajaa, mutta tuotanto on osittain käsityötä, mikä tarkoittaa korkeampia kustannuksia ja niiden myötä kalliimpaa tuotehintaa.

–Laajamittaisen tuotannon käynnistämiseksi tarvitaankin ratkaisuja, joissa työvaltaisimmat tuotantovaiheet on automatisoitu ja tuotanto on mittakaavaltaan maatilaluokkaa. Mittakaavan kasvaessa myös kustannustehokkuus parantunee, katsauksessa todetaan.

Lämmityskuluja voi tulla

Suomessa hyönteisfarmeja voi joutua lämmittämään paljon, jos tuotannossa on sellainen laji, joka vaatii trooppisia lämpötiloja. Esimerkiksi kotisirkat vaativat noin 30 asteen lämpötilan ja yli 60 prosentin ilmankosteuden menestyäkseen. Lämmitys lisäisi kustannuksia sekä mahdollisesti myös tuotteen hiilijalanjälkeä.

Mahdollisia tuotantolajeja olisi kuitenkin useita.

–Maailmanlaajuisesti tunnetaan lähes 2 000 hyönteislajia, joita voidaan käyttää elintarvikkeeksi. Eviran mukaan Suomessa elintarvikkeeksi sallittuja hyönteislajeja ovat ainakin kotisirkka, mehiläinen, kuhnuritoukka, jauhopukki, jauhomato, trooppinen kotisirkka, buffalomato ja idänkulkusirkka, katsaus kertoo.

Hyönteisten tuotantokierto olisi melko lyhyt. Kotisirkka kasvaisi munituksesta lopetukseen 46–59 vuorokaudessa.

Lisäksi hyönteiset voivat parhaimmillaan hyödyntää kasviravintoa tehokkaasti ja vähän vettä kuluttaen. Hyönteisten rehu voidaan valmistaa normaaleista rehuaineista, kuten vilja, herne tai soija.

Hyönteisfarmilla olisi pystyttävä huolehtimaan hygieniasta, kuten toki muussakin elintarviketuotannossa. Virustaudit voisivat nopeasti hävittää tilan kaikki hyönteiset ja hyönteisruokaankin voi päästä terveydelle haitallisia aineita.

–Mahdollisia elintarviketurvallisuusuhkia ovat muun muassa erilaiset allergeenit, homemyrkyt, pestisidit, raskasmetallit ja alkali sekä patogeeniset mikro-organismit, katsaus varoittaa.

Ossi Rajala

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat