Helsingin yliopisto ainoa suomalainen maailman sadan parhaan joukossa – sijoitus laski kansainvälisessä vertailussa

HELSINKI

Helsingin yliopisto on edelleen ainoa suomalainen yliopisto kansainvälisen yliopistovertailun sadan parhaan yliopiston joukossa.

Yliopiston sijoitus laski viime vuodesta. Vuonna 2018 Helsingin yliopisto oli sijalla 57, tänä vuonna sijalla 63.

Pohjoismaisia yliopistoja sadan parhaan joukossa on seitsemän. Mukana on Helsingin yliopiston lisäksi kolme ruotsalaista ja kaksi tanskalaista yliopistoa sekä yksi norjalainen yliopisto.

Vaikka Helsingin yliopiston sijoitus laski hieman, on se silti korkeammalla sijalla kuin neljä vuotta sitten. Tuolloin yliopisto oli sijalla 67.

Yliopisto on ollut ainoana suomalaisyliopistona sadan parhaan joukossa ensimmäisestä vertailusta alkaen. Yliopisto paransi sijoitustaan vuosikymmenen keskivaiheilla, mutta viime vuodesta lähtien sen sijoitus on laskenut.

Vararehtori: Yöunia ei menetetä

Helsingin yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Paula Eerola kertoo, että pieni pudotus listalla on ikävä asia, mutta hän ei lähde maalaamaan kauhukuvia listan pohjalta.

–  Ei tämä mitään dramaattista ole. Tällaiset muutaman sijan vaihtelut ovat siinä mielessä ihan ok, että en nyt usko, että tässä yöunia menetetään, Eerola kertoo.

Huolestuttavinta vertailun lopputuloksissa on hänen mukaansa se, jos trendi osoittaa alaspäin. Tilannetta täytyy hänen mielestään tarkastella kuitenkin rauhassa ja pohtia, mitä syitä tämän taustalla olisi. Yliopistolla on hänen mukaansa mietitty muun muassa viime vuosina tehtyjä rahoitusleikkauksia ja niiden vaikutusta sijoitukseen.

–  Silloin (leikkausten yhteydessä) olemme vieneet sitä viestiä eteenpäin, että tämä tulee vaikuttamaan yliopistojen tuloksellisuuteen sekä toiminnan laatuun ja volyymiin, hän kertoo.

–  Se ei näy heti, mutta tulee näkymään. Tästä nyt voi tietysti sitten spekuloida, että mikä tässä on ollut vaikutus.

Eerola kuitenkin kertoo, ettei tällaisille muutoksille löydy useinkaan yhtä yksittäistä syytä. Hän muistuttaa, että yliopiston kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa.

–  Tämä on iso laiva, jossa asiat eivät tapahdu niin nopeasti. Nämä rankingit ovat yksi mittari, mutta yliopiston toiminta ja tuloksellisuus ei ole sellaista, että sitä voisi sekuntikellolla tai mittanauhalla mitata, hän kertoo.

–  Meidän täytyy tarkastella myös toiminnan sisältöä ja sitä, miten se linjautuu meidän toiminnan strategiseen suunnitteluun.

Helsingin yliopistolla on Eerolan mukaan ollut käynnissä yliopiston tilaama ulkopuolisten kansainvälisen tason asiantuntijoiden tekemä suuri tutkimuksen arviointi. Arviointi ei perustu vararehtorin mukaan pelkkiin numeerisiin tekijöihin, vaan se katsoo tilannetta syvällisemmin ja asiantuntijat tekevät muun muassa haastatteluja yliopistolla.

Yliopistolla tehdään parhaillaan myös strategiaa seuraavalle vuosikymmenelle ja kansainväliset vertailut ovat Eerolan mukaan hyvää syötettä strategiatyölle.

Ruotsalaisia sadan parhaan joukossa kolme

Academic Ranking of World Universities -vertailun tuloksia on julkaistu vuodesta 2003. Arwu-vertailusta puhutaan tuttavallisemmin Shanghain listana.

Ensimmäisen kerran listan koosti kiinalaisyliopisto Shanghai Jiao Tong University. Listan julkaisemisesta on vastannut vuodesta 2009 lähtien ShanghaiRanking Consultancy -järjestö.

Yliopistot laitetaan paremmuusjärjestykseen muun muassa Nobel- ja Fields Medal -palkintojen, julkaisujen, viittausten sekä kansainvälisissä julkaisuissa julkaistujen artikkelien pohjalta.

Parhaaksi pohjoismaisista yliopistoista vertailussa sijoittui Kööpenhaminan yliopisto. Tanskalaisyliopisto oli tänä vuonna sijalla 26. Viime vuonna se oli sijalla 29.

Sadan parhaan joukossa olevat pohjoismaalaiset olivat Helsingin yliopisto sekä ruotsalaiset Karoliininen instituutti, Uppsalan yliopisto ja Tukholman yliopisto. Norjasta listalla oli Oslon yliopisto ja Tanskasta Aarhusin sekä Kööpenhaminan yliopistot.

–  Olemme kyllä ihan hyvässä seurassa täällä pohjoismaisella listalla, Eerola kertoo.

–  Kööpenhaminassa resurssit ovat vähän toista luokkaa, jos katsotaan budjettia ja henkilöstön määrän suhdetta opiskelijoihin, hän huomauttaa.

Eerola kertoo, että pohjoismaiset yliopistot ovat tyypillisesti hyviä vertailukohteita myös Helsingin yliopistolle. Lääketieteeseen keskittyvää Karoliinista instituuttia lukuun ottamatta listan pohjoismaiset opinahjot ovat samantyyppisiä monitieteellisiä ja laajoja yliopistoja.

Tärkeimmät vertailureferenssit löytyvätkin Eerolan mukaan Pohjoismaista ja Euroopasta. Britannian ja Yhdysvaltojen yliopistoihin vertaaminen on vaikeampaa, koska niiden rahoitusmalli on niin erilainen. Shanghain listan kärjessä on alusta asti notkunut yhdysvaltalainen Harvardin yliopisto.

–  Harvardissa ovat taloudelliset resurssit niin mittavat, että siinä vertailussa ei ole oikein järkeä, Eerola tarkentaa.

Åbo Akademi putosi listalta

Arwu-listalla on nykyään maailman yliopistoista tuhat parasta. Ensimmäisten sadan jälkeen yliopistoille ei anneta enää suoranaista sijoitusta, vaan ilmoitetaan se sadan sijan väli, johon yliopisto sijoittuu.

Tuhannen parhaan joukossa on yhteensä kahdeksan suomalaisyliopistoa. Näistä kolme on 300–400 parhaan välillä. Tälle välille sijoittuvat Aalto yliopisto, Oulun yliopisto ja Turun yliopisto.

Sijoitustaan paransivat Jyväskylän, Tampereen ja Oulun yliopistot. Sijoituksensa säilyttivät sen sijaan Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.

Viime vuonna listalla oli myös Åbo Akademi 900–1000-joukossa. Tänä vuonna se ei selvittänyt tietään listalle. Myös Lappeenrannan sijoitus listalla heikkeni.

ShanghaiRankingin nettisivujen mukaan vertailun tarkoituksena oli alun perin määritellä kiinalaisyliopistojen sijoittuminen kansainvälisten yliopistojen joukossa, mutta sittemmin vertailu sai paljon kansainvälistä huomiota osakseen.

Shanghain lista onkin yksi arvostetuimmista kansainvälisistä yliopistovertailuista. Muita merkittäviä ovat muun muassa QS World University Ranking ja Times Higher Education World University Rankings -vertailut.

Asiasta kertoi Suomessa aiemmin Helsingin Sanomat.

------

Korjattu uutista kello 17.48: Aiemmin sadan parhaan yliopiston joukossa kerrottiin virheellisesti olevan kuusi pohjoismaista yliopistoa, mutta niitä on seitsemän. Lisäksi korjattu, että pohjoismaisista yliopistoista kärkisijalla on Kööpenhaminan yliopisto, ei Karoliininen instituutti.

Kommentoi








Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat