Hallituspuolueet lähtevät sorvaamaan budjettia "kaikki mulle heti" -asetelmassa – synkät talousennusteet uhkaavat tulevaisuuteen venyviä uudistuksia

HELSINKI

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona ensimmäiseen budjettiriiheensä. STT:n haastattelemien asiantuntijoiden arvioissa työllisyystoimien työkalupakki koostuu pääosin "mukavista keinoista", joista hallituspuolueiden tai työmarkkinajärjestöjen välillä ei ole suurta eripuraa.

Kädenvääntöä puolestaan on luvassa siitä, miten Rinteen hallitus päättää jakaa esittämänsä varat. Esimerkiksi luonnonsuojelun ja korkeakoulujen rahoituksesta tulevalle vuodelle on ministeriöiden välillä kymmenien miljoonien eurojen näkemyserot.

Suuri menonlisäysbudjetti?

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen pitää mielenkiintoisena, miltä hallituksen julkisen talouden suunnitelma näyttää eli miten hallitus esittää rahat jaettavaksi koko hallituskaudelle. Kärkkäisen mukaan hallituksella voi olla halua toteuttaa uudistuksia heti hallituskauden alussa, sillä taloussuhdanne näyttää heikkenevän.

–  Varmasti kaikilla hallituspuolueilla on halu, että omat tärkeät asiat toteutuisivat tässä alkuvaiheessa, että niitä ei ainakaan sitten jouduttaisi perumaan. Jo tehtyjä menolisäyksiä on jälkikäteen vaikeampi lähteä perumaan, Kärkkäinen arvioi.

Hallitusohjelman mukaan esitettyjä menoja on tarkasteltava uudelleen, jos hallituksen työllisyystavoite ei näytä toteutuvan. Pääministeri Rinteen mukaan Suomessa pitäisi ensi syksyn budjettiriiheen mennessä olla 30  000 uutta työllistä, jotta hallitusohjelman menolisäykset voitaisiin toteuttaa täysimääräisinä.

–  Varmaan ainakin osa hallituspuolueista yrittää mennä sen väitteen taakse, että nyt voidaan surutta lisätä menoja, ja ensi vuonna tehdään kipeät työllisyystoimet. Eli ensin nostetaan menoja ja vaikeat päätökset sysätään vuoden päähän, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Palkkatuki keskeisenä työllisyyskeinona

Rinteen hallitus on suunnitellut lisäävänsä palkkatuen käyttöä merkittävästi. Palkkatukea voidaan myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin.

Työministeri Timo Harakka (sd.) hahmotteli viikko sitten Ylelle, että palkkatuen käyttö voisi jopa kaksinkertaistua, mikä tarkoittaisi ministerin mukaan 20  000 uutta työpaikkaa.

–  Palkkatuki lisää työllisyyttä silloin kun tuki on päällänsä, mutta se on tietenkin julkiselle sektorille hirveän kallista, kun se verorahoilla tehdään. Siksi tämä eniten esillä ollut keino on kyllä ongelmallinen, Kangasharju sanoo.

Kangasharjun mukaan palkkatuki lisää työllisyyttä hyvin vähän tukijakson päättymisen jälkeen.

Myös Kärkkäinen katsoo, että palkkatuella voidaan saada ihmisiä nopeasti töihin, jos järjestelmä toimii. Nykyistä järjestelmää pidetään monimutkaisena, ja palkkatukeen varattuja rahoja jää nykyisin paljon käyttämättä.

Hallitus kaavaileekin palkkatuen uudistamista, ja Kärkkäinen uskoo, että maltillisia uudistuksia on luvassa jo budjettiriihessä.

Valtiovarainministeriö on esittänyt palkkatukeen 10 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle, kun taas työ- ja elinkeinoministeriö lähtee 18 miljoonasta.

Mille uralle julkinen talous lähtee?

Nordean ekonomistin mukaan keskeistä on, millaisia vaikutuksia hallituksen työllisyystoimille voidaan arvioida eli "millaisilla numeroilla hallitus voi tulla ulos neuvotteluista".

–  Hankaluus suurimmassa osassa julkisuudessa esillä olleissa työllisyystoimissa on, että niiden vaikutuksia on vaikea arvioida. Osa vaikutuksista tulee ehkä vasta tämän hallituskauden jälkeen.

Hallituksen keskeinen tavoite on saada julkinen talous tasapainoon vuoteen 2023 mennessä. Mutkia voi tulla matkaan, kun työllisyyskeinojen vaikutuksia julkiselle taloudelle aletaan arvioida.

–  Esimerkiksi palkkatuen kasvattaminen on toimi, joka voi parantaa työllisyyttä, mutta ei välttämättä vahvista julkista taloutta, Kärkkäinen sanoo.

Kangasharju on yhtä mieltä Kärkkäisen kanssa.

–  Jos työllisyyttä parannetaan sillä tavalla, että siinä käytetään julkista rahaa, niin silloin se ei kyllä auta tähän julkisen talouden tasapainoon millään tavalla, Kangasharju sanoo.

Porkkanoita, ei keppiä

Hallituksen tulee myös esittää keinoja, jolla kompensoidaan esimerkiksi aktiivimallin purkamisen ja esitetyn työttömyysturvan tasokorotuksen negatiiviset työllisyysvaikutukset. Esimerkiksi Ylen mukaan kiistaa hallituspuolueiden kesken on ollut siitä, voidaanko eläkeputken alaikärajan nostamista pitää korvaavana toimena.

Kärkkäinen arvioi, että hallituksen ensimmäisen budjetin työllisyyskeinot perustuvat kannustimiin.

–  Näkisin, että tässä budjettiriihessä ei tule vielä toimia, jotka lisäisivät työttömien velvoitteita. Eli tällaisia asioita, jotka olisivat heikennyksiä osalle työttömistä.

STT:n tietojen mukaan paikallisesta sopimisesta ei myöskään ole tulossa merkittäviä avauksia budjettiriihessä. Hallitus ei halua hermostuttaa palkansaajapuolta syksyn työmarkkinaneuvotteluiden ollessa kesken.

Kymmenien miljoonien näkemyserot

Mielenkiintoa budjettineuvotteluissa kohdistuu myös luonnonsuojelun ja korkeakoulujen rahoitukseen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) haluaa, että korkeakoulujen rahoitusta kasvatetaan ensi vuodeksi yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Puoluetoveri, valtiovarainministeri Mika Lintilän budjettiehdotuksessa lisärahaa luvattiin vain neljäsosa siitä eli 15 miljoonaa euroa.

Budjettiriihessä joudutaan myös vääntämään siitä, kuinka paljon luonnonsuojelun potti kasvaa ensi vuoden budjettiin. Vihreät on esitellyt keskeisenä saavutuksenaan hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan luonnonsuojelun rahoitusta lisätään 100 miljoonalla eurolla vuositasolla.

Ympäristöministeriön mukaan lisäraha pitäisi antaa kokonaisuudessaan jo ensi vuodesta alkaen. Summasta 46 miljoonaa euroa olisi pysyvää lisärahoitusta, ja loput tulisivat niin sanotuista kertaluontoisista tulevaisuusinvestoinneista.

Valtiovarainministeriö sen sijaan jakaisi luonnonsuojeluun ensi vuodelle vain 25 miljoonaa euroa pysyvää lisärahaa. Näkemyksissä on siis 21 miljoonan euron kuilu, joka pitää kuroa umpeen.

Kangasharjun mukaan vääntö rahoista tulee olemaan kovaa eikä vähiten sen vuoksi, että hallituksen kukkaroon on viime aikoina ilmestynyt uusia menoeriä.

–  Ensi vuonna on myös sairaanhoitajille pääministeri luvannut rahaa ja nyt Postin työntekijöille on luvattu rahaa hallitusohjelman ohi tätä työmarkkinasyksyä heijastellen. Nämä kaikki ovat kovan väännön kohteena.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat