Hallitus antoi esityksen irtisanomiskiistan aiheuttaneeseen lakiin: Henkilöstömäärä huomioitava työntekijästä johtuvaa irtisanomista arvioitaessa

Hallitus antoi esityksen työsopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskevan pykälän muuttamisesta torstaina. Lakimuutoksella huomioitaisiin pienen työnantajan heikommat mahdollisuudet kantaa seuraukset yksittäisen työntekijän rikkoessa tai laiminlyödessä työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan.

– Irtisanomisperusteen arviointi on aina erilaisten seikkojen kokonaisarviointia. Jatkossa tässä arvioinnissa olisi otettava nykyistä enemmän huomioon työnantajan henkilöstömäärä, työministeri Jari Lindström (sin.) tiivistää.

Hallituksen esityksen tavoitteena on madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä. Nykyisten työsuhdeturvaa koskevien säännösten on arvioitu nostaneen työllistämiskynnystä erityisesti pienissä yrityksissä.

Koko syksyn jatkuneen kiistan lopputulos

Työsopimuslain irtisanomisosiosta on riidelty heinäkuusta asti.

Hallitus esitti heinäkuussa, että uudet irtisanomisperusteet koskisivat alle 20 työntekijän työpaikkoja. Työmarkkinajärjestöjen kovan kritiikin vuoksi hallitus laski lokakuun alussa työntekijämäärän kymmenen hengen työpaikkoihin.

Pitkään jatkuneen työmarkkinakiistan ja lukuisten työtaistelutoimien vuoksi hallitus teki vielä 25. lokakuuta uuden esityksen, jossa se pudotti irtisanomisperusteista pois kokonaan työpaikan henkilömäärän, ja muotoili, että irtisanomistilanteessa on katsottava kokonaisuutta.

Uusi esitys sai palkansaajajärjestöt keskeyttämään työtaistelutoimet.

Mielivaltaiset irtisanomiset jatkossakin kielletty

Kuten nykyisin, irtisanomisen perusteena tulisi olla asiallinen ja painava syy. Irtisanomisperusteena voitaisiin pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Mielivaltaiset irtisanomiset eivät jatkossakaan olisi sallittuja. Lakiin sisältyvää kiellettyjen irtisanomisperusteiden luetteloa sovellettaisiin yhä kaikenkokoisissa yrityksissä. Työntekijää olisi edelleen varoitettava ennen irtisanomista ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä. Irtisanominen edellyttäisi siis työntekijän toistuvaa moitittavaa menettelyä.

Kevennys karensseihin

Hallitus esittää lisäksi, että työttömyysturvan korvauksetonta määräaikaa eli niin sanottua karenssia lyhennetään 60 päivään, jos työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Nykyisin työnhakijalle asetetaan näissä tilanteissa 90 päivän korvaukseton määräaika. Kuten nykyisin, korvauksetonta määräaikaa ei aseteta, jos työsuhteen päättyminen johtuu muusta kuin työnhakijan moitittavana pidettävästä menettelystä.

Hallitus kutsui 26. lokakuuta työmarkkinajärjestöt käymään läpi hallituksen esityksen perusteluja kolmikantaisesti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa. Yhteisymmärrykseen perusteluiden sisällöstä päästiin 5. marraskuuta.

Elina Melamies

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat