Häkämies varoittelee palkansaajaliittoja tavoittelemasta liian suuria palkankorotuksia – "Näkymä on heikentynyt"

HELSINKI

Nyt pitäisi välttää sahaamasta omaa oksaa, varoittelee Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies syksyllä alkavalle liittokierrokselle valmistautuvia palkansaajaliittoja.

–  Kilpailukykysopimukseen liittyvä työajanpidennys on pysyväksi tarkoitettu, ja sillä linjalla pitäisi pysyä, Häkämies sanoo STT:n haastattelussa.

Häkämies kertoo kuitenkin olevansa toiveikas, ettei työajanpidennyksestä synny niin paljon kitkaa kuin on ennakoitu. Hän uskoo tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta olevan yhteinen nimittäjä sekä työntekijä- että työnantajapuolella.

–  Toivoisin, että se mielessä neuvotteluja käytäisiin. Ainahan näihin neuvotteluihin liittyy retoriikkaa ja dramatiikkaakin, mutta uskon silti, että niissä mennään rakentavasti eteenpäin. Varmasti aina erilaisten palkkakierrosten alla arvioidaan, että ne ovat haastavia.

Häkämies huomauttaa, että edellisen liittokierroksen aikana työrauha säilyi hyvin ja tulos oli työllisyyttä parantava.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat kilpailukykysopimuksen kesällä 2016. Kikyssä sovittiin muun muassa työnantajamaksujen alentamisesta, vuosittaisen työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman lisäkorvausta ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkauksista.

Kolmen vuoden määräaikainen lomarahaleikkaus päättyy tähän vuoteen, mutta työajan pidennyksen jatkosta on ennakoitu jännitteitä työmarkkinapöytiin.

Palkkatuen helpottaminen sopii EK:lle

Kierroksen aloittaa jälleen Teollisuusliitto, ja se on tavannut näyttää suunnan muille. Suurimman vientiliiton tavoite on saada kaikista sopimuksistaan palkaton työajan pidennys pois. Sen osuutta Suomen talouden myönteiseen kehitykseen on Teollisuusliiton mielestä liioiteltu.

–  Se pallo on Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton pöydässä, jossa osapuolet hakevat ratkaisun. Toivon ja odotan, että ratkaisu on myönteinen, Häkämies kuittaa.

Myös palkankorotukset ovat liittokierroksella pöydässä. Kaksi vuotta sitten Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopima palkankorotuksen taso oli keskimäärin 3,2 prosenttia kahdelle vuodelle.

–  Näkymä on heikentynyt, ja siksi on syytä jatkaa viime liittokierroksen linjalla, joka oli suhteessa kilpailijamaihin työllisyyttä parantava, Häkämies sanoo.

Häkämiehen mukaan kaikkien työantajaliittojen yhteinen tavoite kierroksella on lisätä paikallista sopimista. Se on hänen mukaansa keskeinen keino, kun työllistämisen kynnystä pyritään madaltamaan.

–  Olemme myös esittäneet lainsäädäntömuutosta, että määräaikaisten työsopimusten solmimisesta poistettaisiin erityisen painava syy -peruste.

Hallituksen kaavailema palkkatuen käytön helpottaminen ja sitä kautta lisääminen sopii myös EK:lle. Häkämiehen mielestä päätös palkkatuesta pitäisi lisäksi tehdä ennakollisesti, jotta työntekijä tietää, että hänet palkatessaan yritys on oikeutettu tukeen.

–  Kannatamme byrokratiahelpotuksia. Uskon, että siinä asiassa edetään, koska kaikilla tuntuu olevan yhteinen näkemys.

VM:n budjettiesitys pettymys

Valtiovarainministeriön budjettiesitys oli Häkämiehelle pettymys. Suurin yllätys tässä vaiheessa oli hänen mukaansa se, ettei esityksessä juuri yllätyksiä ollut. Hän harmittelee, että työllisyyskeinojen osalta asiat ovat kovin auki.

–  Pettymykseksi voi lukea sen, että ostovoiman kiristymistä hallitus ei estä alentamalla tuloverotusta. Se olisi toiveemme budjettiriiheen. Sillä tavoin tuetaan palkansaajien ostovoimaa.

Syksy näyttää, miten yhteistyö sujuu

Häkämies arvelee syksyn näyttävän, miten yhteistyö sujuu pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen kanssa.

–  Uskon, että hänellä ja hallituksella muutoinkin on työmarkkinajärjestöihin rakentava ja yhteistyöhakuinen ote. Nähtäväksi jää, pystytäänkö keinoissa rohkeisiin ratkaisuihin. Kovasti siihen kannustamme ja työhön osallistumme, mutta vielä on liian aikaista sanoa, miten tämä menee.

Häkämiehen mukaan EK tukee voimakkaasti hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitetta, mutta keinot ovat ratkaisevia.

–  Osa keinoista menee kolmikantaisiin työryhmiin, eivätkä ne varmasti ehdi syksyn budjettiriiheen sellaisenaan, mutta aikanaan niiltäkin on odotettava sitä, että työn kannustavuutta pystytään parantamaan.

Häkämiehen mielestä on hyvä, että hallitus hyödyntää järjestöjä valmistelussa.

–  Tietenkin hallituksen tulee tehdä ohjelmansa mukaiset päätökset viime kädessä, mutta valmistelussa hyödynnetään työmarkkinajärjestöjä, ja se on hyvän valmistelunkin näkökulmasta perusteltua. Korostan kuitenkin sitä, että hallitusohjelman sisältämä 75 prosentin työllisyysasteen täyttyminen on hallituksen vastuulla.

"Kotitalousvähennystä tulisi kasvattaa eikä pienentää"

Työnantaja vie neuvottelupöytiin jo tuttuja esityksiään. Isoin ja merkittävin niistä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Häkämiehen mukaan sen työllistämisvaikutus on EK:n laskelmien mukaan yli 10  000.

– Alkuun korvaus on vähän nykyistä korkeampi ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein miinus kymmenen prosenttia. Tuomme sen työryhmään pöydälle, katsotaan sitten, mikä on muiden valmius.

Eläkeputken rajan nostamisesta työmarkkinajärjestöt ovat jo sopineet. Linjauksen mukaan eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostetaan yhdellä vuodella 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.

EK haluaa myös muun muassa, että aktiivimallin niin sanottujen karenssipäivien määrä eli alkuomavastuu pidennetään takaisin seitsemään päivään samalla, kun aktiivimalli poistetaan. Edellinen hallitus lyhensi määrän viiteen.

Häkämies patistaa lisäksi hallitusta perumaan aikeensa pienentää kotitalousvähennystä.

–  Ruotsissa kotitalousvähennystä laajennetaan, mutta meillä mennään toiseen suuntaan. Ikääntyneiden hoivan järjestäminen on iso haaste, ja sen vuoksi kotitalousvähennystä pitäisi Suomessakin pikemminkin laajentaa.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat