Suomalaisen Haaga-Helian ajama korkeakouluhanke Tallinnassa kaatui "Viron poliittisen tilanteen vuoksi", oppilaitos pohtii toimintaa muissa maissa

HELSINKI

Haaga-Helian suunnittelema ammattikorkeakoulu Tallinnaan on kaatunut Viron opetus- ja kulttuuriministeriön vastustukseen, Haaga-Helia kertoo tiedotteessaan.

Viron opetus- ja kulttuuriministeriössä hankkeen vastuuhenkilöille on Haaga-Helian mukaan kerrottu, että toimilupaa ei voi myöntää Viron poliittisen tilanteen vuoksi. Haaga-Helia kertoo, että toimiluvan epäämisessä vedottiin erityisesti opiskelijakuntaan, jota olisi ollut tarkoitus tavoitella EU:n ulkopuolelta.

Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko sanoo STT:lle, että hankkeen vastuuhenkilöt kutsuttiin tapaamiseen Viron opetus- ja kulttuuriministeriöön 11. marraskuuta. Virallinen päätös saapui muutamaa päivää myöhemmin. Lopputulos oli korkeakoululle Kokon mukaan pettymys ja yllätys.

–  Tapaamisessa he sanasta sanaan sanoivat, että Viron poliittinen ilmapiiri on sellainen, ettei heillä ole mahdollisuutta myöntää toimilupaa. He myös totesivat, että päätös on pitkälti Viron sisäasiainministeriön päätös, Kokko sanoo.

Poliittisia perusteluita ei rehtorin mukaan tarkennettu. Hän arvelee hankkeen joutuneen puoluepolitiikan osaksi, vaikka näyttöä asiasta ei ole. Kokko ei itse ollut tapaamisessa paikalla.

–  Olimme varautuneet kaikenlaisiin riskeihin, mutta poliittiseen riskiin, joka tässä päätöksessä selvästi löytyi taustalta, emme osanneet varautua.

Viron sisäministeri on Viron konservatiivista kansanpuoluetta (EKRE) johtava Mart Helme. Puolue nousi maan hallitukseen keväällä järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen.

Ulkomaalaiset opiskelijat "uhka yleiselle järjestykselle"

Haaga-Helian tavoitteena oli, että oppilaitoksessa olisi opiskellut noin 400 opiskelijaa, joista ensimmäiset olisivat aloittaneet syksyllä 2020. Koulutus olisi ollut maksullista ja tapahtunut englanniksi. Suomelle kyse olisi ollut koulutusviennistä.

Opiskelijoita olisi tavoiteltu Kokon mukaan erityisesti EU:sta, Itä-Euroopasta ja Aasiasta. Lukuvuosimaksun suuruudeksi hän mainitsee 9  500 euroa. Viron opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksessä mainitaan 9  000–15  000 euron hintahaarukka.

STT:n näkemässä päätöksessä mainitaan sisäministeriön arvio, jonka mukaan "kolmansista maista" tulevat opiskelijat olisivat voineet uhata maan yleistä järjestystä ja sisäistä turvallisuutta sekä työllistää lainvalvonta- ja turvallisuusviranomaisia. Päätöksessä ulkomaina yksilöidään Kiina, Intia, Venäjä ja Viro.

Päätös mainitsee myös Nigerian, jonka korkeakoulu oli sisäministeriön mukaan maininnut osapuolten yhteisessä tapaamisessa. Afrikka ei olisi Kokon mukaan ollut oppilaitoksen päämarkkina-aluetta.

Opiskelijarakenteen ohella opetus- ja kulttuuriministeriö perusteli epäystä esimerkiksi korkean lukukausimaksun, toiminnan taloudellisen kestävyyden ja riittämättömäksi koetun henkilöstömäärän vuoksi. Ulkomaalaisilta vaaditut opiskeluluvat olisivat myös päätöksen mukaan kyseenalaistaneet hankkeen vakauden.

Kokko kertoo, että tapaamisessa opetus- ja kulttuuriministeriössä asioita ei kuitenkaan nostettu esiin.

–  Siellä he sanoivat suusanallisesti, että akateemiseen puoleen ei ole huomauttamista.

Kokon mukaan hankkeen valmistelu oli edennyt hyvin. Epäsuora signaali ongelmista saatiin hänen mukaansa vasta, kun päätös koulutusluvasta venyi aiemmin luvatusta alkukesästä.

Muita yhteydenottoja tullut ulkomailta

Tallinnaan kaavailtu korkeakoulu olisi tarjonnut hotelli-, matkailu- ja ravintola-alan koulutusta. Sen tarjoama tutkinto olisi ollut nelivuotinen ja vastannut suomalaista ammattikorkeakoulututkintoa. Hanketta edistettiin yhdessä Viron elinkeinoelämän kanssa.

– Meillä oli Matkailu- ja ravintopalvelut MaRaa vastaavien liittojen tuki sekä erittäin vahva tuki virolaisilta hotelliketjuilta, Kokko sanoo.

Sisäministeriö on perustellut kantaansa sillä, ettei koulutusohjelma olisi vastannut Viron työmarkkinoiden tarpeita.

Hanketta varten Haaga-Helia oli perustanut virolaisen säätiön, joka haki toimilupaa. Kokon mukaan kyseessä olisi ollut ensimmäinen suomalainen korkeakoulu, joka olisi toiminut kokonaan ulkomailla toisen maan lakien alaisesti. Hanketta tuki yhteensä neljä yliopistoa Saksasta, Hollannista, Virosta ja Yhdysvalloista.

Haaga-Helia ei ole sulkenut pois mahdollisuutta, että se pyrkisi perustamaan vastaavaa toimintaa muualle. Kokon mukaan korkeakouluun on oltu asiasta yhteydessä useista maista.

– Yhteydenottoja alkoi tulla siinä vaiheessa, kun päätöksentekoprosessi pitkittyi.

Rehtori arvelee, että tieto hankkeen ongelmista oli tihkunut muualle yhteistyöyliopistojen kautta. Hän ei kuitenkaan halua kommentoida, mistä maista yhteydenottoja on tullut. Päätöksiä asiassa ei ole tehty.

–  Meillä on valmis konsepti, ja tämä on jo paperilla olemassa kaikki. Kyselyitä on tullut, Kokko toteaa.

--

21.11. klo 13.10: Juttua on korjattu. Päätöksessä ei yksilöidä kolmansia maita, vaan päätöksessä mainitaan korkeakoulun esimerkkeinä mainitsemat kolmannet maat. Lisäksi jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin, että yksi mainittu kolmas maa on Viro, vaikka kyse oli Ukrainasta.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat