EU-maat käynnistävät uusia puolustushankkeita – Suomi haluaa parantaa ohjusten havainnointia

BRYSSEL

EU-maiden puolustusyhteistyön projekteja käynnistetään taas lisää. Suomi lähtee mukaan Ranskan vetämään hankkeeseen, jossa kehitetään ohjusten havainnointia avaruuteen sijoitettavan varoitusjärjestelmän avulla.

EU-maiden puolustusministerit päättivät tiistaina Brysselissä yhteistyön laajentamisesta, vaikka vanhatkin projektit ovat vielä kesken. Uusia projekteja käynnistetään 13.

Suomi osallistuu jäsenenä vain viiteen kaikista puolustusprojekteista, joita on yhteensä 47. Tarkkailijana se on seitsemässä. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kuvailee Suomea keskitason suorittajaksi.

–  Ei olla pyritty kaikkeen mahdolliseen, vaan katsottu mistä voisi olla meille aidosti hyötyä, Kaikkonen sanoi kokouksen jälkeen.

Nyt käynnistyvässä ohjuspuolustusyhteistyössä ovat mukana Suomen ja Ranskan lisäksi Italia, Hollanti ja Espanja. Kaikkosen mukaan yhteistyöllä kehitetään ennakkovaroitusjärjestelmää ja havainnointikykyä. Tuloksia on hänen mukaansa lupa odottaa ensi vuosikymmenen lopulla.

–  Suomi ei ole hankkimassa torjuntakykyä. Katsotaan nyt ajan kanssa, mihin tämä johtaa ja minkälaisia mahdollisuuksia tämä antaa jäsenmaille, Kaikkonen sanoi.

Aiemmin sovituissa projekteissa Suomi kehittää muiden maiden kanssa sotilaskäyttöön ohjelmistoradiota, varmistaa sotilastarvikkeiden liikuteltavuutta EU-maiden välillä ja on perustamassa kyberturvallisuuden nopean toiminnan tiimiä. Suomi kehittää myös "miehittämättömiä maajärjestelmiä" eli lavetteja.

Kaksi vuotta sitten käynnistynyt pysyvä rakenteellinen yhteistyö on EU:n puolustusyhteisyön keskeinen osa. Se on perusrunko, jonka puitteissa jäsenmaat tekevät eri kokoonpanoilla yhteisiä hankkeita. Sen rinnalle jäsenmaat ovat perustamassa aiempaa suurempaa puolustusrahastoa.

Kiperä kiista kolmansien maiden osallistumisesta jäi auki

Suomi on ollut ratkomassa viime kuukausina poikkeuksellisen vaikeaa kiistaa siitä, millä ehdoin EU:n ulkopuoliset maat voivat osallistua pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön.

Osa jäsenmaista haluaa, että kolmansia maita otetaan mukaan vain aivan poikkeustapauksissa, kun taas toiset tekisivät yhteistyötä avoimemmin.

Viime kuukausina Suomi on tehnyt puheenjohtajamaalle kuuluvaa jalkatyötä eli kuullut jäsenmaita ja sorvannut kompromissia. Kompromissiesityksen takana kerrottiin maanantaina olevan valtaosan jäsenmaista, mutta muutama maa oli vielä vastaan.

EU:n ulkoministeri, korkea edustaja Federica Mogherini arvioi, että sopua ollaan nyt lähempänä kuin koskaan aiemmin. Työ jatkuu hänen mukaansa tulevina kuukausina.

–  Haluaisin kiittää Suomen puheenjohtajuutta valtavasta määrästä työtä, jonka he ovat tehneet näinä kuukausina yksimielisyyden löytämiseksi, Mogherini sanoi tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen.

Voivatko Yhdysvallat, Britannia tai vaikka Turkki osallistua EU-maiden puolustushankkeisiin? Jäsenmailla on erilaisia huolia. Esimerkiksi Turkin naapurimaat Kreikka ja Kypros haluavat varmistaa, että kolmannet maat eivät tule mukaan projekteihin vaivihkaa yritysten kautta. Vahvan puolustusteollisuuden maat kuten Ranska valvovat puolestaan teollisuutensa etua.

Kompromissia etsinyt Suomi on esittänyt muille maille, että kolmansien maiden osallistumiselle asetettaisiin hätäjarru. Mikä tahansa jäsenmaa voisi pyytää arviota ulkopuolisen maan osallistumisesta, jos siihen on vakava syy.

Puolustusyhteistyössä liikkuvat isot rahat, koska pysyvän rakenteellisen projektiyhteistyön rinnalla EU rakentaa puolustusrahastoa sekä teollista yhteistyötä Euroopan puolustusviraston tuella. Ehkä juuri sen takia myös Yhdysvallat seuraa tarkasti EU:n linjauksia. Keväällä maa varoitti jopa suhteiden vaarantumisesta, jos maata ei huolita mukaan.

EU-maista pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä ovat mukana kaikki muut EU-maat paitsi Tanska, Malta ja Britannia.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat