EK tyrmää kaavaillun perhevapaauudistuksen: "Emme ymmärrä, miksi työkykyisiä ihmisiä kannustetaan olemaan poissa töistä"

HELSINKI

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tyrmää hallituksen kaavaileman uudistuksen, joka toisi toteutuessaan pidennyksiä perhevapaisiin. Hallituksen kaavailuissa sekä äidille että isälle olisi tulossa viisi kuukautta vapaata ja tämän lisäksi vapaasti jaettavaa ansiosidonnaista vanhempainvapaata 5–6 kuukautta.

EK:n sosiaali-, terveys- ja työvoimapolitiikan johtavan asiantuntijan Vesa Rantahalvarin mukaan uusi malli heikentäisi työllisyyttä ja pakottaisi kiristämään verotusta.

–  Malli ei paranna millään tavalla miesten ja naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla ja heikentää työllisyyttä, Rantahalvari kommentoi STT:lle.

EK arvostelee hallitusta myös siitä, että hallitus tuntuu unohtaneen työmarkkinajärjestöt perheuudistusta valmistellessaan.

–  Haiskahtaa vahvasti siltä, että hallitus on etukäteen päättänyt mitä se tekee, ja valmistelu järjestöjen kanssa on muodollisuus, Rantahalvari sanoo.

–  Ei kuulosta hyvältä, että samat ihmiset ensin sanovat, että asiat on valmisteltava kolmikantaisesti ja myöhemmin samat ihmiset sanovat, että me kerromme lopputuloksen, mihin päädytään.

Rantahalvarin karkean arvion mukaan hallituksen nyt kaavaileman perhevapaauudistuksen kokonaiskustannukset nousevat yli 100 miljoonaan euroon, mutta hallitusohjelmassa uudistukseen on varattu 25 miljoonaa. Maksumiehiksi uudistuksessa joutuvat hänen mukaansa palkansaajat ja työnantajat.

–  Ratkaisu tarkoittaa sitä, että palkansaajien verotus kiristyy ja työnantajien työn verotus kiristyy.

EK arvostelee kaavailtua uudistusta myös siitä, että se lisää poissaoloja työstä.

–  Kun valtakunnan tila on nyt se mikä on, emme oikein ymmärrä sitä, minkä takia työkykyisiä ja -ikäisiä ihmisiä kannustetaan olemaan pois töistä enemmän kuin nyt.

SAK: Järjestöille jää vielä paljon päätettävää

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK suhtautuu kaavailtuun perheuudistukseen huomattavasti EK:ta positiivisemmin.

–  Näyttää, että hallitus haluaa selkeästi panostaa perheisiin, SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz arvioi STT:lle.

Glantzin mukaan uudistus todennäköisesti lisäisi isien perhevapaiden käyttöä, mikä puolestaan edistäisi tasa-arvoa hoivavastuun jakautumisessa.

–  Tässä on kuitenkin tulossa isille huomattava korotus, jos isille kiintiöidään 5 kuukautta vapaata, kun se nyt on suunnilleen 2,2 kuukautta. Se on huomattava tasa-arvon puolesta tehtävä ele.

Huonona Glantz pitää kuitenkin sitä, että uudistuksessa ei ole mukana kotihoidon tukea.

SAK ei jaa EK:n näkemystä siitä, että hallitus olisi ohittanut järjestöt päätöksenteossa.

–  Emme ole niin skeptisellä linjalla kuin EK, Glantz toteaa.

–  EK on puhunut perhevapaataantumuksesta ja siitä, että kyseessä ei ole minkäänlainen uudistus. Mutta uudistusta voi tehdä muillakin tavoilla kuin leikkaamalla.

Glantz muistuttaa, että esimerkiksi vanhempainvapaan kuukausijakoa ei ole hallitusohjelmassa lyöty mitenkään lukkoon.

–  Siellä on paljon asioita vielä neuvottelupöydässä päätettäväksi, muun muassa joustavuuden lisääminen. Se riippuu tietysti neuvotteluosapuolista, joten siinä mielessä toivoisin, että EK ei vielä täysin hylkäisi uudistusta.

STTK:n mukaan uudistus uhkaa jäädä heppoiseksi

STTK:n mukaan hallituksen kaavaileman perhevapaauudistuksen suunta ja perhemyönteinen lähtökohta on hyvä.

–  Meille on todella tärkeää se, että isien kiintiöitä nostetaan, jotta se aidosti ohjaa isiä pitämään pidempiä perhevapaita, STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja Katarina Murto toteaa.

–  Olisi myös tärkeää saada järjestelmään lisää joustavuutta, jotta vanhemmilla on valinnanvapautta itse järjestellä vapaajaksoja ja sovittaa paremmin yhteen työtä sekä perhe-elämää. Vapaaehtoisen osa-aikatyön mahdollistaminen pikkulapsivaiheessa olisi myös hyvä keino lisätä joustavuutta.

SAK:n lailla STTK kaipaa, että uudistuksessa tarkasteltaisiin myös kotihoidon tukea. Muuten uudistus uhkaa jäädä sen mielestä heppoiseksi.

–  Naisten työmarkkina-asema ei siinä mielessä parane riittävästi, Murto toteaa.

–  Uudistus edellyttäisi lisää resursseja myös varhaiskasvatuspuolelle, esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämistä. Jos kotihoidon tukea olisi tarkasteltu, niin siitä mahdollisesti säästyviä rahoja olisi voitu kohdentaa varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen.

Näin perhevapaat jakautuvat nykyisin:

Äitiysvapaa alkaa ennen kuin lapsi on syntynyt. Äitiysvapaalle voi jäädä 30−50 arkipäivää ennen laskettua aikaa.

Äitiysvapaan ajalta saa äitiysrahaa. Sitä maksetaan 105 arkipäivältä. Arkipäiviä ovat tässä tapauksessa päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.

Isyysvapaan voi aloittaa, kun vauva syntyy. Vapaan pituus on enintään 54 arkipäivää, josta molemmat vanhemmat voivat olla kotona yhtä aikaa korkeintaan 18 arkipäivää. Vapaalta maksetaan isyysrahaa. Isyysvapaat on pidettävä viimeistään siihen mennessä, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Vanhempainvapaa alkaa äitiysloman jälkeen. Sen käytöstä vanhemmat voivat sopia keskenään. Vapaalle voi jäädä joko äiti tai isä tai vuorotellen molemmat. Vapaan ajalta maksetaan vanhempainrahaa 158 arkipäivää.

Vanhempainvapaan jälkeen isä tai äiti voi jäädä hoitamaan lasta palkattomalle hoitovapaalle siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Ajalta saa kotihoidon tukea.

Lähde: Kela

STT

Lisää muualla

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat