Oppositio arvosteli täysistunnossa rajusti Rinteen hallitusohjelman talouslinjauksia

HELSINKI

Oppositiopuolueet arvostelivat heti tiukasti pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaa, kun sitä päästiin tiistaina ensi kertaa ruotimaan eduskunnan suuressa salissa. Hallitus antoi tiistaina eduskunnalle tiedonannon hallitusohjelmasta.

Suurimman oppositiopuolueen perussuomalaisten ryhmänjohtajan Ville Tavion mukaan ohjelmasta puuttuvat kokonaan konkreettiset keinot, joilla työllisyys nousee ja talous kasvaa.

–  Kaikille toivotaan ja lupaillaan kaikkea hyvää, mutta mistä rahat? Tavio kysyi.

Hän kritisoi muun muassa hallitusohjelman verolinjauksia, jotka kohdistuvat autoiluun ja asumiseen.

Oppositioon siirtyneen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo katsoi, että hallitus ei ole tehnyt valintoja, vaan ripottelee rahat yli sataan kohteeseen.

–  Kaikkea kivaa kaikille ei ole kestävän politiikanteon lähtökohta, Orpo sanoi.

Rinne painotti täysistunnon avauspuheenvuorossa, että hallitus panostaa osaamiseen, koulutukseen ja tulevaisuuteen. Rinteen mukaan hallitus myös vähentää eriarvoisuutta ja parantaa pienituloisten asemaa.

SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman säesti Rinnettä sanomalla, että Suomi viedään nyt "leikkauslinjalta uudistuslinjalle".

–  Hallitus rakentaa Suomea, jossa koulutus nähdään investointina, jossa eriarvoisuutta kitketään, jossa sopimusyhteiskunta nähdään voimavarana, ja jossa ilmastonmuutoksen pysäyttäminen otetaan tosissaan, Lindtman listasi.

Tavio kaipasi tietoa vaikutuksista pienituloisiin

Perussuomalaisten Tavio sanoi pitävänsä hyvänä, että hallitus ottaa pienituloiset huomioon. Samalla hän kuitenkin toivoi, että hallituksen kaavailemien veronkorotusten, kuten tupakka- ja alkoholiverojen noston, vaikutukset pienituloisille selvitettäisiin.

Kokoomuksen Orpon mielestä hallitusohjelmassa luetellut "hyvät asiat on rakennettu hiekalle". Hän povasi, että todelliset hallitusneuvottelut käydään vasta loppukesän 2020 budjettiriihessä. Silloin hallituksen pitää oman ohjelmansa mukaan arvioida menolisäyksiään, jos työllisyyttä parantavia toimia ei ole löytynyt toivotulla tavalla.

Rinne totesi hallituksen talouspolitiikan perustuvan sille, että työllisyysaste saadaan nousemaan 75 prosenttiin vuoden 2023 loppuun mennessä. Hänen mukaansa hallituksella ei ole vielä tarkkoja linjauksia työllisyyttä parantavista toimista.

–  Me haluamme käydä läpi nämä keinot sillä tavalla, että mikään keino ei ole poissuljettu, hän sanoi.

Rinne myös kertoi hallituksen lähtökohtana olevan, että pysyviä menoja ei lisätä ilman, että on tietoa pysyvistä tuloista.

Lintilä: Tulevaisuusinvestoinnit eivät ole jatkuvia

Hallitusta haastettiin myös ohjelmassa mainituista niin sanotuista tulevaisuusinvestoinneista, joihin on tarkoitus käyttää enintään kolme miljardia euroa. Esimerkiksi Orpo sanoi näiden investointien olevan tosiasiassa pysyviä menoja.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) korosti, että tulevaisuusinvestoinnit ovat kertaluonteisia ja määräaikaisia ja loppuvat pääsääntöisesti vuonna 2022.

–  Ne eivät ole jatkuvia, hän totesi.

Veronkorotuksista Lintilä sanoi, että niitä ei kukaan haluaisi, mutta hallitus pyrkii suuntaamaan korotukset välillisiin veroihin ja haittaveroihin.

Eduskunta jatkaa keskiviikkona keskustelua hallitusohjelmasta. Torstaina äänestetään hallituksen luottamuksesta.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat