Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja yllättyi miesten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä – tasa-arvokyselyyn vastanneista kansanedustajista joka viides kertoi häirinnästä

HELSINKI

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) on yllättynyt mieskansanedustajien eduskunnassa kokeman seksuaalisen häirinnän yleisyydestä.

Eduskunnassa keskiviikkona julkistetun tasa-arvotutkimuksen mukaan 17 kyselyyn vastannutta mieskansanedustajaa ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää eduskunnassa. Naispuolisista vastaajista 12 kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää. Yhteensä kyselyyn vastasi 149 kansanedustajaa.

Tuppuraisen mukaan nyt täytyy selvittää, mistä kyselyn tulokset johtuvat ja mitä voidaan tehdä seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi eduskunnasta.

–  Tämä osoittaa, että kyse ei suinkaan ole vain naisten asiasta ja naisten ongelmasta. Tämä on yhteinen ongelma, sekä miehet että naiset kokevat seksuaalista häirintää, Tuppurainen sanoi STT:lle.

Tuppurainen arvioi, että viimeaikainen keskustelu metoo-liikkeen ympärillä on rohkaissut myös miehiä kertomaan kokemastaan häirinnästä.

Miehet etenevät urallaan naisia sutjakammin

Sen sijaan Tuppurainen ei yllättynyt tutkimuksen havainnosta, jonka mukaan mieskansanedustajat etenevät edustajaurallaan naisia huomattavasti helpommin esimerkiksi arvostettuihin valiokuntatehtäviin.

Tutkimuksen mukaan tämä näkyy selvästi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa, jotka ovat kansanedustajien mielestä kiinnostavimmat valiokunnat. Molemmissa valiokunnissa miehillä on selvä yliedustus.

–  Tämä ei valitettavasti ole yllättävää. Tämä vaatii keskustelua siitä, miten näitä luutuneita käsityksiä voitaisiin purkaa ja rohkeammin edistää naisten etenemistä. Tässä asiassa pallo on ennen kaikkea eduskuntaryhmillä, missä valinnat näihin valiokuntiin tehdään, Tuppurainen painotti.

"Politiikka ei ole vain paksunahkaisille"

Tuppurainen ei myöskään yllättynyt siitä, että peräti 72 prosenttia kansanedustajista kertoi saaneensa uhkaavaa palautetta sosiaalisessa mediassa.

Tuppurainen kertoo itsekin joutuneensa vihapuheen kohteeksi netissä. Hän myöntää, että kansanedustajien keskuudessa on jossain määrin turruttu yhä kovemmaksi käyneeseen kielenkäyttöön.

Tämä kehityssuunta on Tuppuraisen mukaan väärä – päinvastoin vihapuheelle, herjaamiselle ja häirinnälle pitäisi olla nollatoleranssi.

–  Emme voi alkaa vaatia politiikkaan lähteviltä niin paksua nahkaa, että he kestäisivät kaiken. Se nostaa kynnyksen liian korkealle. Politiikassa pitää voida toimia myös ihmisten, jotka ovat herkkiä ja inhimillisiä, niin kuin ihmisyyteen kuuluu.

Tuppuraisen mukaan vihapuheen pysäyttäminen vaatii julkista puuttumista siihen. Sitä ei saa päästää normalisoitumaan, kuten viime aikoina näyttäisi käyneen.

–  Kun parikymppisenä lähdin mukaan politiikkaan, en olisi voinut kuvitellakaan, että jonain päivänä saisin melkein tappouhkauksia, Tuppurainen sanoo.

–  Meidän on yhdessä koko kansakunnan ryhdistäydyttävä, palautettava maltti ja inhimillisyys kaikkeen kanssakäymiseen.

Seksistisiä vitsejä, yksityiselämään puuttumista

Kyselyn mukaan useimmin koetut häiritsevän kohtelun muodot olivat seksististen vitsien kertominen ja yksityiselämän valintojen kyseenalaistaminen. Kansanedustajilta kysyttiin myös esimerkiksi vähättelevästä käytöksestä.

Osa haastateltavista näki tilanteen parantuneen viimeaikaisen häirintään liittyvän keskustelun myötä.

Eduskunnan tasa-arvotilanne koetaan kyselyn mukaan yleisesti hyväksi. Sekä miehet että naiset arvioivat pystyvänsä vaikuttamaan eduskuntaryhmänsä kantoihin ja puolueensa asialistaan ja pääsevänsä hyvin puhumaan ryhmässä, valiokunnissa ja täysistunnoissa.

Epäkohtina mainitaan muun muassa kansanedustajien verkostojen sekä valiokuntien sukupuolittuneisuus. Miehillä on yliedustus tavoitelluimmissa valiokunnissa, ja miehiä valitaan enemmän näkyvimmille puheenjohtajapaikoille.

Häiritsevän kohtelun ja käytöksen muotoja on käsitelty kyselyssä monesta eri näkökulmasta. Eniten eroja sukupuolten välillä oli kokemuksissa puheen keskeyttämisestä ja alkuperäisidean viemisestä.

Valtaosa saanut suoria uhkauksia sosiaalisessa mediassa

72,3 prosenttia kyselyyn vastanneista kansaedustajista kertoi saaneensa suoria uhkauksia sosiaalisessa mediassa. Sukupuolella ei ollut yhteyttä kokemusten yleisyyteen.

Puhemies Paula Risikon (kok.) mukaan kyselyn tiedot epäasiallisesta käytöksestä ja uhkailusta ovat vakava viesti.

–  Tutkimustiedot saatuani olen jo tällä viikolla käynnistänyt toimet seksuaalisen häirinnän ja edustajiin kohdistuvan uhkailun kitkemiseksi, Risikko sanoo tiedotteessa.

Hän sanoo, että eduskunta on kansanedustajien työpaikka, jossa on noudatettava hyvän työympäristön pelisääntöjä.

Risikko kertoo tavanneensa eilen eduskuntaryhmien johtoa, ja lisäksi asiaa on käsitelty aamulla puhemiesneuvostossa.

–  Kansanedustajien on voitava tehdä työtään ilman uhkausten luomaa pelkoa, Risikko sanoo tiedotteessa.

Eduskunnan kanslian keväällä käynnistämässä tutkimuksessa on selvitetty, miten kansanedustajat kokevat eduskuntatyön sukupuolisen tasa-arvon näkökulmasta.

Tavoitteena on ollut tuottaa arvio, joka auttaa vahvistamaan tasa-arvoa eduskuntatyössä.

Tutkimus koostuu kaikille kansanedustajille suunnatusta kyselystä ja 34 kansanedustajan haastatteluista.

STT

STT

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat